Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kokenut saattohoitaja neuvoo kertomaan lapselle avoimesti läheisen kuolemasta: "Lapset ymmärtävät kyllä"

Avoimuus ja rehellisyys ovat parhaat tavat kertoa lapselle läheisen kuolemasta. Pirkanmaan Hoitokodilla sairaanhoitajana kolmekymmentä vuotta työskennellyt Anja Smolander on vuosien aikana oppinut, että lapset ymmärtävät paljon enemmän kuin me aikuiset luulemme. Välttely ja salailu tekevät lapsen menetyksestä vielä raskaamman. Smolander on työskennellyt Pirkanmaan Hoitokodissa sen perustamisesta saakka. Hoitokoti avattiin tammikuussa 1988. Tällä hetkellä hän työskentelee kotihoidon sairaanhoitajana, mutta aluksi työpaikka oli osastolla. –Ajattelin aluksi, että ehkä jaksan tätä työtä 20 vuotta. Näköjään olen nyt sitten eläkkeelle asti, Smolander hymyilee. Anja Smolanderilta kysytään usein, miten hän jaksaa jatkuvaa kuolemaa työssään. –On eri asia kohdata kuolema ammattilaisena kuin surevana omaisena. Surevan omaisen roolista oli jo kokemusta kun 28-vuotiaana tulin töihin Pirkanmaan Hoitokotiin. Meillä on myös tarjolla työnohjausta. Omaa jaksamistani hoidan liikkumalla luonnossa. Näin talvella vaihdan töiden jälkeen hiihtovaatteet päälle ja lähden Kaupin metsään latautumaan. Joskus potilaan kuolema koskettaa enemmän kuin tavallisesti. Näin käy esimerkiksi silloin, kun vainajalla on pieniä lapsia. –Kuolevalla voi olla suuri tuska siitä, miten lapset ja puoliso pärjäävät kun hän on kuollut. Moni pienten lasten vanhempi on kertonut Smolanderille, että eniten heitä omassa kuolemassaan pelottaa lapsista eroon joutuminen. Heitä surettaa, etteivät näe lastensa kasvavan. Omasta kokemuksestaan Anja Smolander tietää, että rehellisyys on kuoleman lähestyessä paras tapa karkottaa turhia pelkoja. –Vanhemmat voivat puhua oikeilla nimillä sairaudesta ja kuolemasta. Mitään ei kannata salata. Eri-ikäisille lapsille pitää puhua eri tavalla, mutta aina rehellisesti. Lapsi kyllä ymmärtää. Kuoleman kätkeminen lisää pelkoja Lapselle voi tulla turhia pelkoja, jos vaikka sanotaan, että äiti nukkui pois. Lapsi ei ymmärrä vertausta ja saattaa pelätä nukahtamista. Siksi lapselle kannattaa selittää asiat konkreettisesti. Omasta lapsuudestaan Anja Smolander muistaa rakkaan isoisänsä kuoleman. Äiti lupasi ottaa pienen 4-vuotiaan Anjan mukaan hautajaisiin, mutta kun hautajaispäivä koitti, tyttö joutuikin jäämään kotiin. –Muistan valtavan pettymyksen tunteen. Olin myös vihainen, koska en päässyt mukaan hautajaisiin. Tarina on hyvä esimerkki siitä, miten aikuisten halu suojella lapsia voi johtaa aivan päinvastaiseen lopputulokseen. Pirkanmaan Hoitokodin lääkäri Elisa Marjamäki on järjestänyt sururyhmän lapsille. Myös vanhemmille ja isovanhemmille annetaan tukea siinä, miten lasten kanssa voi puhua vanhemman tai isovanhemman sairaudesta ja kuolemasta. Hoitokodin työntekijät voivat keskustella lapsen kanssa vanhemman sairauteen ja lähestyvään kuolemaan liittyvistä ajatuksista, kysymyksistä ja tunteista. Kotona sairastavalle tukea Osaston arjessa kuolema on enemmän läsnä kuin kotisairaanhoidossa. Suurin osa kotihoidon potilaista haluaa tulla osastolle voinnin heikentyessä, pienempi osa haluaa olla kotona loppuun saakka. Kotisairaanhoito huolehtii nimensä mukaisesti potilaista heidän omassa kodissaan. Hoitava lääkäri antaa potilaalle lähetteen Hoitokotiin todettuaan, että sairautta ei voi parantaa. Sairauden hoito, esimerkiksi sytostaattihoito, lakkaa ja alkaa palliatiivinen hoito. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa, kun sairaus ei ole enää parannettavissa. Tampereella lääkärit usein antavat lähetteen jo hyvissä ajoin ennen kuin potilas tarvitsee ympärivuorokautista saattohoitoa osastolla. Silloin kuvaan astuu hoitokodin Kotisairaanhoito. Hoitaja ja lääkäri käyvät tarvittaessa potilaan luona. Potilas voi soittaa mihin aikaan tahansa Pirkanmaan Hoitokotiin ja saada neuvoja. Tarvittaessa potilas voidaan ottaa hoitokotiin osastolle, jos hän ei selviydy kotona. Kotisairaanhoidossa on myös potilaita, jotka haluavat kuolla omassa kodissaan. Heitä tuetaan toiveen toteuttamisessa. Ihminen saa kuolla yksin jos haluaa Anja Smolander muistaa yksinäisen merimiehen, joka halusi kuolla kotonaan. Hänellä ei ollut omaisia tai ystäviä, jotka olisivat voineet valvoa hänen vierellään. Pirkanmaan Hoitokodin kotisairaanhoito tekee yhteistyötä Hatanpään kotisairaalan ja Tampereen kotisairaanhoidon kanssa, jotta kotona oleva potilas saa apua ympäri vuorokauden. Niin tehtiin vanhan merimiehenkin tapauksessa. –Hänen luonaan käytiin säännöllisesti, hänestä pidettiin huolta, mutta hän sai kuolla yksin kotonaan, aivan kuten toivoi. Usein ajatellaan, että kuoleman kohtaaminen yksin on huono asia. Smolander muistuttaa, että vaikka potilas olisi osastolla, ja omainen päivystäisi vieressä koko ajan, saattaa kuolema tulla juuri kun omainen on muutaman minuutin pois. Yleensä läheiset ovat toki osastolla olevan vierellä kuoleman hetkellä. –Merimies halusi kuolla kotonaan, vaikka tiesi kuolevansa yksin. Se oli hänelle arvokasta. Tärkeintä on kuunnella potilaan toivetta. painottaa Smolander. Hoitokodin periaatteisiin kuuluu, että potilasta tuetaan kaikin mahdollisin tavoin, oli hän kotona tai osastolla. Omaisten tukeminen on myös tärkeä osa hoitoa. Pirkanmaan Hoitokoti on vuosien varrella saanut paljon kiitosta hyvin tehdystä työstä niin potilailta, omaisilta kuin alan ammattilaisilta. Saattohoidon pioneerit ovat vuosien varrella kasvaneet työn vaatimuksiin. Anja Smolanderia on hoitotyössä puhutellut havainto siitä, miten eri tavalla potilas ja omainen saattavat nähdä saman tilanteen. –Hoitohenkilökunta voi tietämättään lisätä potilaan tuskaa, jos olemme kiireisiä, emmekä ole läsnä. Potilas pitää aidosti nähdä, häntä pitää kuulla ja hänet pitää kohdata. Siihen Anja Smolander omassa työssään pyrkii. Tampereella toimiva säätiön ylläpitämä Pohjoismaiden ensimmäinen saattohoitokoti. Aloitti toimintansa tammikuussa 1988. Hoitokodissa hoidetaan parantumattomia sairauksia sairastavia, elämänsä loppuvaihetta eläviä ihmisiä. He ovat joko hoitokodin vuodeosastolla tai kotihoidossa. Hoitokodilla on 24 potilaspaikkaa. Vuosittain hoidetaan yli 300 potilasta. Kotisairaanhoidossa paikkoja on noin 60. Työntekijöitä on noin 40. Heistä osa on osa-aikaisia. Sairauden parantumattomuudesta huolimatta hoitokodissa pyritään hyvään oirehoitoon ja elämänlaadun parantamiseen. Hoidon perustana on hospice-hoitoideologia. Se korostaa ihmisen arvokkuutta ja yksilöllisyyttä. Saattohoito Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu viimeisille elinviikoille tai päiville. Silloin potilaan toimintakyky on yleensä merkittävästi heikentynyt. WHO:n arvion perusteella elämän loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain ainakin 30 000 henkilöä. Arviolta joka toinen heistä tarvitsee erityistason konsultaatiotukea tai hoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti viimeksi joulukuussa suosituksia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä. Lähde: Pirkanmaan Hoitokoti ja sosiaali- ja terveysministeriö