Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomessa yksi hoitaja hoitaa useampaa vanhusta kuin muissa Pohjoismaissa – "Työ oli ennenkin raskasta, mutta ilmeisesti nyt on joku kynnys ylitetty"

Perjantaina Helsingissä julkaistun Nordcare2-tutkimuksen Suomen osuuden vastaava tutkija Teppo Kröger nostaa Suomen osaraportista esille sen, että nyt on ensimmäisen kerran saatu empiiristä näyttöä siitä, että suomalaisten vanhusten laitoshoitoyksiköissä työskentelevillä hoitajilla on enemmän vanhuksia hoidettavana kuin missään muussa Pohjoismaassa. Muissa pohjoismaissa laitoshoitoyksiköiden henkilöstömitoitus oli arkisin 26 – 65 prosenttia Suomen yksiköitä korkeampi. Suomessa yhtä työntekijää kohden on 4,3 asiakasta. Muissa Pohjoismaissa yhdellä työntekijällä on keskimäärin 2,6–3,4 vanhusta hoidettavanaan. –Henkilökuntamitoitus Suomessa on selkeästi heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Totta kai se väistämättä vaikuttaa moniin muihinkin asioihin laitos- ja palveluasumisen puolella, Kröger sanoo. Muistisairaudesta kärsivien määrä kasvanut Perjantaina Helsingissä julkaistussa Nordcare2-tutkimusraportissa käy ilmi, että väkivalta ja väkivallan uhka ovat lisääntyneet sekä kotihoidossa että laitoshoidossa Suomessa. Myös omaisten henkilökuntaan kohdistama arvostelu on lisääntynyt. –Väkivalta ja sen uhka on edelleen laitoshoidossa selvästi kotihoitoa yleisempää, mutta kotihoidossa väkivallan ja uhka on kasvanut suhteellisesti enemmän. Krögerillä ei vielä ole selitystä taustalla olevista syistä, sillä Nordcare2-tutkimuksessa ei syy-seuraussuhteita ole analysoitu. Toki paljon vanhuspalveluita tutkineella professorilla joitakin aavistuksia taustalla olevista syystä on. Yksi tekijä saattaa olla muistisairauksista kärsivien asiakkaiden määrän kasvu. Suomessa dementiasta kärsivien asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi muita Pohjoismaita enemmän. –Ei tämä välttämättä yksin asiaa selitä, mutta luultavasti se yksi tekijä taustalla on, Kröger sanoo. Tiedetään, että muistisairauksiin liittyy ärtyneisyyttä ja aggressiivisuutta, ennen kaikkea, jos asiakas kokee olonsa turvattomaksi. –Jos henkilökunta vaihtuu jatkuvasti, eikä tilanne ole rauhallinen ja turvallinen, muistisairaan asiakkaan ahdistus voi nousta pintaan herkemmin. Se saattaa purkautua myös aggressiivisuutena. Krögerin mukaan uuden tutkimuksen esille nostamia avoimia kysymyksiä aiotaan tutkia vuoden alusta toimintansa aloittaneen Suomen Akatemian uuden Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön jatkotutkimuksissa. Kröger on uuden huippuyksikön johtaja. –Jo kevään aikana jatkamme maiden välisten erojen ja erojen taustalla olevien syiden pohtimista pohjoismaisten yhteistyökumppanien kanssa. "Ilmeisesti nyt on joku kynnys ylitetty" Myös tutkimuksessa esille noussut lisääntynyt hoivatyön lopettamisen pohtiminen on Krögerin mukaan kymmenen vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta selvästi poikkeava tulos. Krögerin mukaan myös kymmenen vuotta sitten tehty Nordcare1 -tutkimus kertoi, että työ erityisesti laitoksissa on kovin raskasta. –Silloin lopettamista harkitsevien osuus oli kuitenkin vielä pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka Suomessa työ koettiin raskaammaksi. Tuolloin tutkijat tulkitsivat asiaa niin, että koska koulutus Suomessa on pitempi kuin muissa Pohjoismaissa, hoitajat myös sitoutuivat ammattiin, sillä he olivat panostaneet aika pitkän ajan elämästään koulutuksen hankkimiseen. Kynnys jättää työ oli suuri, vaikka työ olikin raskasta. –Nyt tämä logiikka on murtunut. Miksi? Työ oli ennenkin raskasta, mutta lmeisesti nyt on joku kynnys ylitetty, Kröger pohtii. Joukkopako olisi iso isku Tämä on Krögerin mukaan johtanut tutkimusraportin loppusanojen päätelmään, jossa ilmaistiin huoli siitä, että jos ihmiset saavat tarpeekseen, vanhusten hoivatyön alalla edessä saattaa toteutua iso joukkopako. –Sitä ei ole vielä tapahtunut, mutta aivan mahdolliselta vaihtoehdolta se näyttää. Aika pienestä sen ratkaisevan kynnyksen ylittäminen saattaa olla kiinni. Tämä taas olisi erittäin iso isku koko suomalaiselle vanhusten hoivajärjestelmälle. –Jos alasta syntyy kuva, että ihmiset eivät halua siellä pysyä, kyllä myös uusien osaavien työntekijöiden rekrytointi käy vaikeammaksi. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Sen lisäksi, että pitäisi täyttää pois lähteneiden hoitajien jättämä aukko, pitäisi koko ajan rekrytoida myös uusia. –Se olisi kyllä vaikea tilanne. Kyllä joukkopako ison kriisin aiheuttaisi. Mitä Suomessa on tapahtunut? Miten vanhustenhoidossa on näin päässyt käymään? Krögerin mukaan mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei ole. Vastausta voi hakea esimerkiksi alan arvostuksesta. Vanhuspalvelut eivät ole Suomessa koskaan olleet Krögerin mielestä mikään kovin tärkeäksi koettu alue. –Se on aina ollut jonkinlainen sosiaali- ja terveyspalveluiden perässähiihtäjä ja jakojäännös. Vanhustenhoito on tullut viimeisenä valtionavustusten piiriin. Se sai myös viimeisenä oman lainsäädäntönsä eli vanhustenpalvelulain sen jälkeen (2012), kun lait oli kaikissa muissa palveluissa, terveyspalveluissa ja sosiaalipalveluissa säädetty. –Suomessa ei ole koskaan oikein ajateltu, että vanhusten hoivaan pitäisi oikeasti panostaa ja että se olisi tärkeää. Totta kai siitä aina puhutaan vaalien alla, mutta kun oikein tarkasti katsotaan, miten siihen on resursseja panostettu ja miten se vertautuu muihin yhteiskuntapolitiikan alueisiin, ei siihen meillä Suomessa ole toisiin Pohjoismaihin verrattuna vanhustenhoitoon oikeasti satsattu. –Kyllä tämä näissä uuden tutkimuksen tuloksissa näkyy. Ja aika kummallista olisi, jos ei näkyisi. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka Nordcare1-raportti tuotti ensimmäisen kerran vertailukelpoista tietoa vanhusten hoivatyön työtehtävistä ja työolosuhteista neljässä eri Pohjoismaassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se julkaistiin 2005. Nordcare2 on pohjoismaisen tutkijaryhmän toteuttama uusintatutkimus vuonna 2005 julkaistusta Nordcare1-tutkimuksesta. Nordcare2-raportti esittää hankkeen keskeisimmät tulokset suomalaisen hoivatyön näkökulmasta. Aineisto kerättiin syksyllä 2015. Suomessa tutkimuksen otoksena toimi molemmilla kerroilla Superin, JHL:n ja Tehyn vanhustyötä tekevästä jäsenkunnasta tehty satunnaisotos. Sairaanhoitajan eivät sisälly tutkimukseen. Nordcare2-tutkimusraportin tulokset julkaistiin perjantaina Helsingissä järjestetyssä Suomen Akatemian Ikääntymisen ja hoivan huippuyksikön avausseminaarissa. Suomen osuutta käsittelevän raportin nimi on: Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa .