Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Täällä on ollut pakkasta neljä kuukautta putkeen – Turistit pakenevat pakkasta ladulta rinteeseen

Kun perheensä kanssa Lahdesta Kittilän Harrisaajoon saapunut Sami Packalén heräsi mökiltään hiihtoloman ensimmäiseen aamuun, näytti lämpömittari kirpeää 27 asteen pakkasta. Aikomus oli ollut lähteä ladulle, mutta pakkasen takia Packalén vaihtoi maastohiihtosukset vapaalaskusuksiin ja lähti Muonion puolelle Pallakselle pakkasta pakoon. –Kyllä kylmää oppii etelässä sietämään, kun siellä on ollut poikkeuksellisen hyvä talvi, kertoo taukoa Packalénin kanssa pitävä tamperelainen Juri Pelkonen. Pohjoisen pakkaset eivät miesten mukaan tunnu yhtä kylmiltä kuin etelässä. Pakkasta neljä kuukautta yhtä mittaa Viime viikolla pakkanen kiristyi Muoniossa alle 30 asteen kolmena päivänä peräkkäin. Sunnuntaiaamuna Muonio oli maan kylmin paikka. Kirkonkylällä pakkanen kävi alle –33 asteen. Pakkasta Muoniossa on ollut jo neljä kuukautta yhtä mittaa. Vuorokauden keskilämpötila on viimeksi käynyt nollassa tai sen yli lokakuun 20. päivänä viime vuonna. Hetkellisesti lämpötila on viimeksi noussut nollan yli joulukuun loppupuolella. Pallaksen Vatikurun länsireunalla 520 metriä merenpinnan yläpuolella pintainversio lauhduttaa pakkasen yli kymmenen astetta lempeämmäksi kuin esimerkiksi Sami Packalénin mökillä. Tyynehköllä talvisella säällä kylmä ilmamassa työntyy lämpimämmän ilmakerroksen alle, minkä seurauksena lämpötila kasvaa ylöspäin noustessa. Laukukeron päällä 760 metrissä pakkasta on enää kymmenisen astetta. Vatikurun reunalla nököttää hiihtokeskuksen toisen hissin ala-asema. Kahvion terassilla pakkaspäivän taukoa pitivät Tua Lankinen ja Ari Martikkala . Pariskunta on ennenkin paennut pakkasta korkealle. –Olimme laskemassa viime vuonna Aakenuksella kylmänä päivänä. Lämpötilan kohoamisen huomasi lumikengillä noustessa, kun hengittäminen kävi vähemmän keuhkoihin. Ylhäältä ei sitten ollut kiire takaisin kylmyyteen, Kittilän Levillä asuva pariskunta kertoo. Aamupäivällä kannattaa suunnata korkeammalle Muoniossa asuva eräopaskouluttaja Priitta Pöyhtäri-Trøen tuntee kylmän. Kuuluisien vuoden 1999 erittäin kireiden pakkasten aikaan Pöyhtäri-Trøen oli asiakkaiden kanssa liikkeellä koiravaljakoilla usean kymmenen kilometrin kierroksella. Muutama asiakas haettiin kesken pois, mutta valjakot piti ajaa Äkäskerolle asti, sillä koirakärryauto ei käynnistynyt. –Yllättävän kylmässä tuolla jatkuvasti asiakkaiden kanssa puuhataan. Moni asiakas voi olla lauhaan säähän hieman pettynyt, Pöyhtäri-Trøen sanoo. Eräopaskouluttaja valitsee talvisin ulkoilumuodon sään mukaan. Kovimmilla pakkasilla hän hiihtelee hiljakseen metsäsuksilla lämpimästi pukeutuneena. Jos kovilla pakkasilla välttämättä haluaa maastohiihtämään, mutta sää tuntuu liian kylmältä, Pöyhtäri-Trøen antaa vinkin. –Reitti kannattaa suunnitella niin, että aamupäivällä hiihtää korkeammalla puurajassa ja vasta iltapäivällä laskeutuu jänkälle. Kuluva talvi on tuonut Huippuvuorilla vuosikymmenen verran asuneen Pöyhtäri-Trøenin mieleen ilmastonmuutoksen. Huippuvuorilla kovat pakkasjaksot ovat jo vähentyneet ja lumisateet runsastuneet. –Toistaiseksi ilmastonmuutos näkyy meillä tällaisina mukavina talvina. Nämä seudut ovat viimeisiä kylmän pesäkkeitä, hän sanoi. Pintainversiossa maanpinnan tasossa on kylmintä ja sää lauhtuu voimakkaasti ylös noustessa. Sääilmiö muodostuu kirkkaalla ja vähätuulisella kelillä etenkin sydäntalvisin, kun aurinko ei lämmitä lumista maata ja säteilyjäähtyminen kiihtyy. Ilmiön vaikutuksen huomaa helpoiten tuntureille noustessa. Tunturin huipulla voi olla parikymmentä astetta lämpimämpää kuin alavilla paikoilla. Kun maan pinta jäähtyy, myös alimmat ilmamassan kerrokset jäähtyvät voimakkaasti. Pintainversion kylmimmän kerroksen paksuus vaihtelee kymmenistä metreistä muutamaan sataan metriin. Inversiokerroksen yläreunan jälkeen ilma jäähtyy kohti ilmakehän normaalia lämpöä. Asutuskeskuksissa pitkäkestoinen inversio heikentää ilmanlaatua, koska esimerkiksi lämmityksestä ja autoilusta aiheutuvat pienhiukkaset eivät pääse sekoittumaan ylempiin ilmamassan kerroksiin.