Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson antaa 10 neuvoa, joilla selviät pakkasesta – "Kun on paljon pakkasta ja tuulee, paleltuma voi tulla hetkessä"

Veikka Gustafsson on tutustunut perin pohjin sään ääri-ilmiöihin pitkillä vuorikiipeilymatkoillaan, mutta kiittää varpaidensa selviytymisestä suomalaisuuttaan ja maalaisjärkeään. Nyt hän epäilee ja toivoo kovien pakkasten saapumista. Ilmatieteen laitoksen pakkasvaroitus ei herätä hänessä pelkoa, sillä pakkasta on luvattu vain noin 17 astetta. Paukkupakkasta Gustafsson kutsuu nimellä "raikas". –Olen aina ollut ulkoilmaihminen ja Suomessa olen ulkoillut kaikissa lämpötiloissa ja säissä. Pakkanen on kuten muutkin säät: siihen on totuttava ja suhtauduttava maalaisjärjellä. Pitkiäkin aikoja "raikkaissa säissä" viettänyt Gustafsson kertoo vinkkinsä pakkasesta selviytymiseen niin työmatkalaiselle kuin aloittelevalle retkeilijälle. 1. Soita mummolle Gustafsson pohtii aluksi, kuinka pakkasissa ja kuusenjuurella kasvanut kansakunta kaipaa yhtäkkiä neuvoja näinkin yksinkertaisessa asiassa. Varautumattomuus johtuu hänen mukaansa siitä, että ihmiset eivät vietä aikaa ulkona. –Yleensä vanhempi sukupolvi ei ole niin vieraantunut järkevästä pukeutumisesta. Soita siis mummolle tai vaarille. Heitä ei pieni pakkanen hetkauta. Ensimmäinen Gustafssonin vinkki on se, että käytä maalaisjärkeä. Pakkasessa selviää, kun yksinkertaisesti laittaa talvitakin kiinni asti, sulkee taskut ja laittaa hanskat taskuista käsiin. Sitten peittää nilkat ja kaulan. 2. Ota mukaan edes pipo Gustafsson muistuttaa, että vaikka oma ulkoliikkuminen olisi jollekin kävelyä kodin ja autotallin välillä, auto voi hajota ja ongelmia voi ilmaantua, jolloin pakkasessa on yksinkertaisesti selvittävä. –Perusfakta on se, että suurin osa lämmöstä haihtuu pään kautta. Jos sinulla ei ole päässäsi kunnollista pipoa, lakkia tai karvahattua, silloin ne paljaat nilkatkin haittaavat entistä enemmän. Lähde pakkaseen siis pipo päässä. 3. Mukaudu tilanteeseen Pakkaseen täytyy varautua järkevästi. Vuorikiipeilijän vinkki pakkaseen on se, että kerrospukeutuminen kannattaa aina. Esimerkiksi kenkien on oltava sen verran suuret, että sinne mahtuvat parit sukat. –Vaikka pakkasta olisi lähtiessä 30 astetta ja tuuli kävisi kovana, sää ja oma lämpötila voivat kuitenkin vaihdella. Siksi on oltava vaatetta, jota voi lisätä ja vähentää sen mukaan, mikä tilanne milloinkin on. Etenkin vuoristossa vaatii uskallusta ja vaivannäköä, että toimii oikein. Vinkki toimii myös muualla: kun on kylmä, vaatetta on lisättävä heti. –Kylmä kannattaa pitää heti loitolla, kun vilu alkaa tulla, ja lisätä vaatetta. Vaatetta on uskallettava myös riisua. Hiestä märät vaatteet eivät tunnu mukavilta ja käyvät kylmiksi nopeasti. Esimerkiksi retkeilijän makuupussi pysyy lämpimämpänä, kun siinä nukkuu vain pitkissä kalsareissa ja paidassa toppauksien sijaan. 4. Peitä mahdollisimman paljon Mitä kylmempi on, sitä enemmän ihoa tulee peittää. Etenkin kylmä viima voi aiheuttaa nopeasti paleltumia esimerkiksi korviin, varpaisiin tai sormiin. –Kun on paljon pakkasta ja tuullee, paleltuma voi tulla hetkessä. Niiden kanssa sitten urheilu on niin ja näin. Peitä iho ja pidä huolta varpaistasi ja vaihda sukat heti, jos ne kastuvat. Gustafsson kehottaa ulkoilijoita peittämään poskensa ja kasvonsa kovalla pakkasella sekä käyttämään myös suojalaseja, jos pakkasessa viettää pidemmän aikaa. 5. Ole aktiivinen Gustafssonin mielestä tärkeintä on se, että kylmää ei pelkää. Ulkoilu onnistuu hyvin, kunhan ei jää paikalleen kököttämään. –Jotkut sanovat, että on liian kylmä, että voisi liikkua. Mutta paikallaan tulee kylmä, sillä liike tuottaa hirveästi lämpöä. Hyvä esimerkki: viikonloppuna tein polttopuita 20 asteen pakkasessa. Oli siinä jossain vaiheessa nostettava pipoa otsalta, kun tuli niin kuuma. Jos olet pidemmällä retkellä ja nukut ulkona, pakkaa makuupussiin myös termospullo, johon voit keittää lämmintä vettä. Se pitää yöllä lämpimänä ja auttaa käynnistymisessä, kun aamukahvivettä ei tarvitse aamulla sulatella. 6. Kalliit vaatteet eivät pelasta, oikea käyttö kylläkin –Ei ne vaatteet sitä kesää tee, vaan vaatteiden oikea käyttö, tiivistää Gustafsson. Pukeudu järkevästi. Itse Gustafsson suosii luonnonmateriaaleja kuten villaa ja merinovillaa. Ennen kuin lähdet vaeltamaan tai yöpymään ulos, tutustu pakkaseen ulkoiluvaatteissasi. Tai lähde pitkälle retkelle vähintään kokeneemman kanssa. –Et tarvitse 1 000 euron untuvatakkia retkeilyyn. Tärkeintä on, että sinulla on monta kerrosta lämmintä päällä. 7. Etene tuulen mukaan Jos kylmä viima yllättää, sen haittoja voi estää vuorautumalla vaatteisiin. Gustafssonilta löytyy viimaa vastaan myös muita vinkkejä. –Jos mahdollista, kulje myötätuuleen. Suojaa myös kasvosi viimalta ja etsi tuulensuojaa, jos tuuli on hyvin kylmä. 8. Lämmitä syömällä Syö hyvin, kun vietät aikaa pakkasessa. Keho tarvitsee energiaa, sillä energiaa myös kuluu kylmässä. –Nollaenergiatalokin alkaa jäähtyä, jos sitä ei lämmitä. Siksi on tärkeää syödä paljon. Hyvinvoinnin kokonaisuus tulee voimakkaasti esiin, kun ollaan niin sanotusti ääriolosuhteissa. Jos nukut ulkona, tankkaa ruokaa. –Jos nukumme kylmässä, hengitämme kylmää ilmaa. Silloin hapen käyttämiseenkin menee hirveästi energiaa. Ahda viimeiset pekonisiivut vielä naamariin juuri ennen kuin suljet silmäsi. Saamasi energian määrä korreloi suoraan unen pituuden kanssa. 9. Älä lähde yksin pitkälle pakkasreissulle Gustafsson on hätääntynyt muutamia kertoja vuorikiipeilyurallaan. Usein hätäännys ei ole johtunut ainoastaan kylmyydestä. –Se on usein monien asioiden summa. Väsymys, pimeys ja tietämättömyys sijainnista. Niiden summasta on voinut tulla ajatus, että tässä käy huonosti. Jossain vaiheessa itsesuojeluvaisto antaa uusia resursseja selviytymiseen. Siihen ei pidä kuitenkaan luottaa liikaa. –Siltä varalta, että jokin menee mönkään, suosittelen aina lähtemään kavereiden kanssa retkelle. Jos vaikka vahingossa poltat makuupussisi päältäsi, kaverin makuupussissa kyllä selviää kaksi yhden yön. 10. Ennen kaikkea, älä kyhjötä sisällä! –Pakkanen on sää kuten muutkin: siihen kyllä tottuu. Mutta jos et pakkasella poistu jääkaapin, telkkarin ja sohvan pyhästä kolmiyhteydestä, et kyllä totu pakkaseen. Lyhyt lenkkeily tai oleilu ulkona jo auttaa karkottamaan pakkasen pelkoa, sanoo Gustafsson. –Toivon, että jokainen suomalainen tutustuisi kovaan pakkaseen edes kymmenen minuutin ajan takapihallaan. Sitten ei tarvitsisi kauhistella pakkasia jatkuvasti, Gustafsson sanoo. –Koetan lapsilleni opettaa, että pakkasta ei tarvitse pelätä. Telttailimme juuri viikonloppuna ulkona, ja 4-vuotias Sisu-poikani totesi, että teltan ulkopuolella on kylmä. Sitten hän pohti hetken ja totesi, että onneksi pakkanen on ystävä. Syntynyt 14. tammikuuta 1968 Espoossa. Kahden lapsen isä. Tullut tunnetuksi etenkin vuorikiipeilijänä. Työskentelee tällä hetkellä yrittäjänä. Ulkoilmaihminen henkeen ja vereen. Ulkoilee edelleen hyvin paljon Suomessa, mutta ei vuorikiipeile enää aktiivisesti. Hän on noussut kaikille yli kahdeksan kilometriä korkeille vuorille, joita on 14.