Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kylmästä pitäville luvassa lisää onnenpäiviä – tuuli maustaa pakkasen tuntumaan jopa –30 asteelta

Pakkanen paukkuu alkavalla viikolla koko maassa. Ilmatieteen laitos onkin antanut varoituksen purevasta pakkasesta maan etelä- ja keskiosiin. Maanantai-illasta keskiviikkoaamuun pakkanen voi aiheuttaa terveysongelmia riskiryhmille. Kylmärasitus haittaa toimintaa ulkona, ja monet erilaisia kroonisia sairauksia potevat oireilevat tavallista enemmän. Päivystävä meteorologi Helena Laakso arvioi, että etelässä saatetaan mitata talven kylmimpiä lukemia viikon alkupuolen aikana. Lämpötila voi laskea –20:n ja –30 asteen välille. Tuuli lisää selvästi pakkasen purevuutta. Esimerkiksi etelässä ja kaakossa noin parinkymmenen asteen pakkanen voi iholla tuntua noin –30 asteen lukemilta. –Tiistai on pakkasen kannalta hyvin pureva päivä, Laakso arvioi. Talitintti sopeutunut Suomen oloihin Kovat pakkaset lisäävät lintujen ruuantarvetta, ja esimerkiksi jotkut pikkulinnut joutuvat syömään liki puolet painostaan joka päivä. Ruokintaa ei siis kannata ainakaan nyt unohtaa. –Hyvä puoli on siinä, että päivä on jo jonkin verran pitempi kuin vuodenvaihteessa, joka on kaikkein kriittisin aika. Nyt ruokailuun käytettävissä oleva aika on hieman pitempi, kertoo BirdLife Suomi -järjestön tiedottaja Jan Södersved . Suomessa säännöllisesti talvehtivat lajit ovat fysiologisesti sopeutuneet hyvin talveen ja kestävät pakkasia, jos vaan ruokaa löytyy. Näitä talvisankareita ovat muun muassa talitiainen, sinitiainen, viherpeippo ja molemmat varpuslajit. Ne ovat oppineet hyödyntämään ruokintapaikkojen palvelut. Tukalin tilanne on pienoisella hippiäisellä, joka syö talvellakin pääasiassa pieniä selkärangattomia. –Niitä kun oksistossa pitkin päivää nyppii, niin siinä on tekemistä näillä pakkasilla. Satunnaistalvehtijoille kovat pakkaset ovat riskitekijä. Esimerkiksi hentonokkainen punarinta voi Södersvedin mukaan syödä ruokintapaikalla siemenmurusia, mutta pitkään jatkuva pakkasjakso on aika hankala lajeille, jotka eivät ole ehtineet sopeutua kunnolla talveen. Helppoa ei ole myöskään muun muassa mustapääkertulla. Lumi suojaa metsämarjoja Metsämarjojen sadon kannalta ei ole merkitystä, vaikka nykyinen kylmä sääjakso jatkuisi vielä pidemmälle kevääseen, arvioidaan Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Niin kauan kuin lumipeitettä riittää marjakasvien suojaksi, ne ovat turvassa kovaltakin pakkaselta. –Siinä mielessä tilanne on hyvä, että lunta on ihan eteläistä Suomea myöten, sanoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola . Varsinainen jännityksen paikka on myöhemmin keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja marjakasvit alkaneet kukkia. –Jos siihen (kukinnan yhteyteen) napsahtavat kovin kylmät kelit, niin se on tietenkin haitaksi. Marjakasveille parasta olisi tasaisesti ja verkkaan etenevä kevät, jossa ei tule takaiskuja, Peltola arvioi.