Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Miten pörhistelevää mediariikinkukkoa pitäisi lukea?

Miten lapsemme voivat pysyä hengissä tässä median kuvaamassa maailmassa? Juuri tällä hetkellä suurimman vaaran aiheuttaa hyytävä sääilmiö. Jos sen ote hellittää, elämän kimppuun käy lumi-inferno tai supermyrsky. Hyytävän sääilmiön ja lumi-infernon mentyä kukaan ei ole vieläkään turvassa. Kesän tullen kimppuumme saattaa käydä tappajahelle. Hyytävää sääilmiötä sanottiin ennen pakkaseksi, mutta kukapa niin pliisusta sanasta hätkähtää selaamaan nettisivuja. Pakkanen? Vain jo ennen älykännykkäaikaa eläneet vanhukset ymmärtävät sanan merkityksen ja pitävät pakkasta normaalina talvisäänä. Normaalin toistuminen ei ollut suuri uutinen kotiin jaettavissa paperilehdissä. Internetissä jokaisen lukijoita tavoittelevan lehtijutun täytyy pörhistellä kuin pyrstönsä levittävä riikinkukko näyttääkseen markkinoilla itseään isommalta. Hyytävä siperialaissää ja lumi-inferno ovat riikinkukon pyrstöjä, joita otsikoiden ja lööppien laatijat työkseen levittelevät herättääkseen mahdollisimman laajan kohderyhmän kiinnostuksen: haaliakseen klikkaavaa yleisöä. Riikinkukko-otsikot ovat lapsillemme todellisempi vaara kuin hetken sää. Vanhemmat joutuvat opettamaan lapsilleen, etteivät median otsikoiden suuret sanat oikeastaan olekaan kirjaimellisesti ottaen aivan totta. Mistä sitten saa selville totuuden, elleivät tiedotusvälineiksi sanotut kerrokaan sitä suoraan? Kas siinäpä se. Säätilan merkityksen paisuttaminen on vielä viaton juttu, mutta entäpä jos sama suhteeton paisuttaminen koskee aivan kaikkea? Vaarat vaanivat meitä herkeämättä, jos otsikoihin on uskominen. Poikkeuksellinen sää, tarttuvat taudit, epäterveellinen ruoka. Elämäntapamme ylipäätään on kuulemma uhka koko ihmiskunnalle. Vieraat valtiot vakoilevat meitä ja sekaantuvat asioihimme, elleivät suorastaan haudo aseellista hyökkäystä maahamme. Pelottelu on uutismarkkinoiden tehokeino. Normaalista elämänmenostakin voi suurennuslasilla löytää uhkaavan vaaran alkioita. Samalla menetelmällä löytyisi kyllä myös merkkejä hyvästä tulevaisuudesta. Mutta journalismin vanhan opin mukaan lupaus hyvästä ei ole hyvä uutinen. Jatkuva uhkien nostaminen puheenaiheiksi muovaa käsitystä elämästä ja maailmasta. Sillä on psykologiset ja poliittiset seurauksensa. Ongelman ratkaisuna pidetään medianlukutaidon parantamista. Yleisön pitäisi siis ymmärtää, mitä melkein valhe oikeasti tarkoittaa. Vastuuta totuuden tajuamisesta siirretään yleisölle. Kykyä lukea rivien välitkin mitataan ensi vuonna myös uusitussa yo-kokeessa. Ei siinä ole pahaa, että nuori osaa myös tulkita ja arvioida lukemaansa. Tärkeämpää se on kuin äidinkielen pilkkusäännöt ja yhdys sanat. Kirjoittaja on Aamulehden emeritustoimittaja.