Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Suomalainen pullonpalautusjärjestelmä on kallis ja useita työvaiheita vaativa – katso, miten pullo kiertää ja materiaalit matkustavat edes takaisin

Suomessa toimii yksi maailman kehittyneimmistä juomapakkausten kierrätysjärjestelmistä, joka on muokkautunut nykyiselleen 50-luvulta alkaen. Kierrätysjärjestelmä nojaa pääosin Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan pyörittämään toimintaan, joka jaetaan kolmeen ryhmään, PET-muovipullojen, lasipullojen sekä alumiinitölkkien kierrätys. Lisäksi muovisia PET-juomapulloja kerää omalla järjestelmällään Lidl–kauppaketju. Juomapakkausten kierrätyksestä määrätään jätelaissa ja sen toteutumisen maksavat juomapakkausten valmistajat. Maksut kerätään noin 200 Palpaan kuuluvalta toimijalta jäsenmaksuna sekä pakkauskohtaisina kierrätysmaksuina. Palautusjärjestelmään kuulumattomilta peritään pakkausvero, joka on 0,51 euroa litralta. Vuonna 1996 perustetun Palpan omistavat Alko, Inex Partners, Ruokakesko, Tuko Logistics, Hartwall, Olvi ja Sinebrychoff. Pitkä matka takaisin tuotteeksi Juomapakkausten kierrätys on kehittynyt Suomessa kahtena viimeisenä vuosikymmenenä ja nykyisellään palautustoiminta on ollut vuodesta 2012 asti. Suomessa kierrätettävät lasi- ja muovipullot sekä alumiinitölkit kulkevat pitkän matkan ennen kuin ne palaavat takaisin kuluttajille. –Kuluttajan kauppaan palauttama tölkki tai muovipullo jatkaa kaupasta matkaansa käsittelylaitokselle, jossa kerätty materiaali puristetaan isoiksi paaleiksi ennen kuin se myydään eteenpäin materiaalia käsittelevälle yritykselle, ja siitä edelleen pulloaihioita valmistaviin tehtaisiin, kertoo Palpan johtaja Tommi Vihavainen . Osa PET-muovipulloista myydään käsittelylaitoksista Keski-Pohjanmaalla, Toholammilla sijaitsevalle Pramia Plasticille, mutta valtaosa matkaa paaleina Keski-Euroopassa sijaitseviin kierrätysmateriaalia käsitteleviin yrityksiin, joissa PET-muovipullot muuttavat muotonsa muovirakeeksi eli granulaatiksi. Granulaatti myydään edelleen toiseen tehtaaseen, jossa se palautuu jälleen pulloksi ennen kuin ne kuljetetaan takaisin Suomeen täytettäväksi. Kaikki alumiinitölkit käsitellään Keski-Euroopassa. Kaikki muovi- ja lasipullot eivät kuitenkaan palaudu käyttöön samassa muodossa. –Kirkkaat muovipullot päätyvät uusiksi muovipulloiksi. Värillisistä tehdään muita tuotteita, kuten esimerkiksi pakkausmateriaaleja sekä tekstiilejä. Käsittelykeskuksissa murskattu lasi värierotellaan. Sekä värillisestä, että kirkkaasta valmistetaan pulloja, mutta värillisestä lasista tehdään lisäksi tuotteita rakennusteollisuuteen, Vihavainen kertoo. Palpan arvion mukaan PET-muovipullo sekä alumiinitölkki palautuvat kierrätyksestä kuluttajalle noin kahdessa kuukaudessa. Kallis järjestelmä Vihavainen kertoo, että Palpan toiminta pyörii jäseniltään kerätyillä jäsen-, kierrätys- ja rekisteröintimaksuilla sekä kierrätettäväksi menevien raaka-aineiden myyntituloilla. –Myyntituloilla katetaan kierrätystoiminnasta aiheutuvia kustannuksia, jotka ovat jäsenistön kannalta matalammat kuin vaihtoehtona oleva pakkausvero, Vihavainen selventää. Kierrätysjärjestelmään liittyminen maksaa yritykselle palautusjärjestelmästä riippuen 3658–6179 euroa. Lisäksi jokaisesta liikkeelle lasketusta eri viivakoodillisesta tuotteesta maksetaan erillinen tuoterekisteröintimaksu. Esimerkiksi tölkeissä se on 284,55 euroa. Valmistaja maksaa lisäksi jokaista liikkeelle laskettua tuotetta kohden panttimaksun sekä pakkaustyyppikohtaisen kierrätysmaksun, mikä tölkille on 0,00552 euroa. –Palpa on voittoa tavoittelematon yritys, ja sen tuotot ja kustannukset ovat samalla tasolla, noin 70 miljoonaa euroa vuosittain, Vihavainen kertoo. Palpan toimintaa valvoo Suomessa Pirkanmaan Ely-keskus, jonka ylitarkastaja Tuomo Aunola kertoo, että vaikka kyseessä on maailmanlaajuisesti lähes ainutlaatuinen ja erittäin hyvin toimiva kierrätysjärjestelmä, ovat sen kustannukset mittavat. –Vaikka pullonpalautusjärjestelmä toimii erittäin hyvin, totuus on, että järjestelmä on kallis. Kärjistetysti voisi sanoa, että edullisemmaksi tulisi laittaa meillä nyt kierrätykseen menevät pullot sekajätteen mukaan. Toisaalta järjestelmän kautta kierrätetään valtava määrä juomapakkauksia ja tuloksena saadaan puhtaita ja korkealaatuisia kierrätysmateriaaleja, Aunola sanoo. Kuluttaja maksaa pakkausveron Kaikki halukkaat pääsevät mukaan palautuspullojärjestelmään, mutta kaikille se ei kuitenkaan ole välttämättä kannattavaa. Palautuspullojärjestelmään kuulumattomilta peritään Suomessa pakkausvero, joka on 0,51 euroa litralta. Pakkausveroa maksetaan kaikista pulloista ja tölkeistä, jotka eivät ole pantillisia palautuspulloja. Pakkausvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2005 ja vuonna 2017 veroa kerättiin 15,5 miljoonaa euroa. Verotoimiston ylitarkastaja Seppo Raitolahti kertoo, että pakkausvero on vaihtoehto Palpan järjestelmälle. –Toimija voi valita kahden vaihtoehdon väliltä. Jos esimerkiksi katsoo, että oma toiminta on sen verran pienimuotoista, on pakkausvero palautusjärjestelmään kuulumista parempi vaihtoehto. Esimerkiksi 100 pullon erästä pakkausvero on 50 euroa, Raitolahti kertoo. Myös maahantuotujen juomien pakkauksista maksetaan pakkausveroa. Raitulahti kertoo, että pakkausverosta ei ole kuulunut soraääniä, eikä sitä ole koettu epäoikeudenmukaiseksi. –Totta on, että pakkausveron maksaa loppukädessä kuluttaja, eikä se vaikuta yrittäjien toimintaan, Raitolahti toteaa. Miljoona pulloa vuorokaudessa Suomessa PET- muovipullojen edelleenkäsittelystä vastaa Pramia Plastic, joka jalostaa PET-muovipulloista uusia tuotteita kolmessa eri prosessissa. Pramia Plasticilla käsitellään vuorokaudessa miljoona PET-muovipulloa, joista yritys valmistaa muovihiutaleita, muoviraetta eli granulaattia sekä vihreää pakkausvannetta. Pramia Plastic myy valmistamaansa granulaattia sekä muovihiutaletta ulkomaille, josta se ainakin osittain palautuu takaisin Suomeen PET-muovipulloina. Lisäksi Pramia Plasticin Ilvesjoella sijaitseva emoyhtiö Pramia valmistaa granulaatista pulloaihioita, joita se käyttää omien pullojensa valmistukseen. Ainutlaatuinen järjestelmä Pramia Plasticin lisäksi maailmassa toimii ainoastaan yksi yhtä korkealaatuista kierrätysmuovia valmistava kierrätyslaitos. Tämä laitos sijaitsee Kanadassa. Menetelmillämme valmistetun kierrätysmuovin laatu ei köyhdy prosesseissa lainkaan ja kauttamme kulkevaa PET-muovia voidaan käyttää aina uudestaan, Mäkinen kertoo. Mäkinen kertoo, että Pramia Plasticilla rakeeksi käsitelty muovi on niin hyvälaatuista, että sitä voi verrata neitseelliseen muovin. –Kierrätysmuovipulloista valmistettu uusiomuovista saadaan Pramia Plasticilla niin korkealaatuista, että sitä voidaan käyttää elintarvikkeissa, jotka ovat kosketuksissa muovin kanssa, Mäkinen tarkentaa. Panttijärjestelmä kaikkiin pakkauksiin Mäkinen kertoo, että Suomessa olisi kaikki edellytykset kasvattaa muovin sekä muiden pakkausmateriaalien kierrätystoimintaa siten, kaikkiin pakkauksiin tulisi pantti. Tämä takaisi sen, että raaka-aine olisi mahdollisimman puhdasta ja mahdollisimman helppoa kierrätettäväksi. Edellytys tälle olisi Mäkisen mukaan pantti kaikkiin pakkauksiin. –Ympäristön ongelma ei ole muovi vaan ihmiset. Jos ihmiset saataisiin kierrättämään pakkauksia tehokkaammin siten, että se voitaisiin myös hyödyntää järkevästi, olisi kaikkiin pakkauksiin syytä laittaa vastaavanlainen panttijärjestelmä kuin pulloihinkin. Tämä jos mikä saisi ihmiset kierrättämään, Mäkinen sanoo. Lasipullojen kierrätys aloitettiin Suomessa 50-luvulla, jolloin aloitettiin lasipullojen kierrätys pesemällä ja uudelleentäyttämällä. Uudelleen täytettävät juomapullot otettiin käyttöön 80-luvulla ja ne poistuivat käytöstä vuonna 2008. Suomen Palautuspakkaus Oy perustettiin vuonna 1996 alumiinitölkkien kierrätykseen. Vuonna 2008 perustettiin kierrätettävien PET-muovipullojen palautusjärjestelmä. Lasin kierrätys aloitettiin Palpan toimesta vuonna 2011. Ennen tätä lasipullojen kierrätyksestä vastasi Alko.