Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Maakuntavaalit Suomessa: Mitä asiasta nyt tiedetään?

Suomessa oli määrä järjestää ensimmäiset maakuntavaalit sunnuntaina 28.10.2018, mutta aikataulu lykkääntyi useaan otteeseen. 17. elokuuta 2018 julkaistun hallituksen vastineen mukaan maakuntavaalit piti järjestää samanaikaisesti europarlamenttivaalien kanssa sunnuntaina 26. toukokuuta 2019. Tämä ajatus osoittautui epärealistiseksi. Marraskuussa 2018 uutisoitiin, että maakuntavaalit todennäköisesti siirtyvät syksyyn 2019. Tämäkään aie ei lopulta toteutunut. Maaliskuussa 2019 hallituksen ajama sote- ja maakuntauudistus kaatui ja hallitus erosi. Tästä johtuen maakuntavaalien järjestäminen tulevaisuudessa on epävarmaa ja riippuvaista huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen päätöksistä. Lue lisää täältä . Mitkä vaalit? Maakuntavaaleissa oli tarkoitus valita maakuntavaltuustot, jotka olisivat käyttäneet sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa ylintä päätösvaltaa Suomeen perustettavissa uusissa maakunnissa. Maakuntavaltuustot olisivat päättäneet maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Maakuntavaltuusto muun muassa olisi asettanut maakuntahallituksen, valinnut maakuntajohtajan ja päättänyt maakunnan talousarviosta. Sote- ja maakuntauudistuksessa 18 maakuntaa olisi ottanut vastuulleen muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Maakunnille olisi siirtynyt myös muita tehtäviä ely-keskuksista, te-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Esimerkkeinä mainittakoon pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, yritys- työ- ja elinkeinopalvelut, maakuntakaavoitus, vesihuollon suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu. Lue lisää: Mikä ihmeen sote? Tästä on kyse sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Aikataulu petti jo aiemminkin Ihan alun perin maakuntavaalit piti järjestää jo tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä, mutta sote- ja maakuntauudistuksen viivästyminen siirsi vaaleja ensin lokakuulle 2018. Olisi neljän vuoden välein Ennen uudistuksen kaatumista suunniteltiin, että tulevaisuudessa maakuntavaalit toimitettaisiin samanaikaisesti kuntavaalien kanssa eli neljän vuoden välein seuraavasti: vuosina 2021, 2025, 2029 ja niin edelleen. Suhteelliset maakuntavaalit Maakuntavaaleissa olisi ollut yhtäläinen äänioikeus. Niiden oli tarkoitus olla suhteelliset. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa, että puolue saa maakuntavaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jos puolue saa noin neljäsosan äänistä, se saa noin neljäsosan jaettavina olevista paikoista. Myös maakuntavaaleissa oli tarkoitus käyttää eduskunta-, kunta- ja europarlamenttivaaleista tuttua d'Hondt'in menetelmää. Maakuntavaaleissa vaalipiirinä olisi ollut maakunta. Se tarkoittaa, että äänestäjät olisivat äänestäneet vain oman maakuntansa ehdokkaita. Kenellä on äänioikeus? Äänioikeus maakuntavaaleissa olisi ollut Suomen, muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta kuuluu kyseiseen maakuntaan. Äänioikeus olisi ollut myös muulla edellä mainitut edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Tiettyjen ehtojen täyttyessä myös Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla, kyseisessä maakunnassa asuvalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä olisi voinut olla äänioikeus maakuntavaaleissa. Eri kokoisia Kukin maakuntavaltuusto olisi voinut päättää itse kokonsa, mutta pienemmissä eli alle 200 000 asukkaan maakunnissa olisi valittu vähintään 59 valtuutettua ja suurimmissa eli yli 800 000 asukkaan maakunnissa vähintään 99 valtuutettua. Uudet maakunnat Seuraavien maakuntien toiminnan oli määrä käynnistyä vuoden 2020 alussa: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Varsinais-Suomi, Uusimaa. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen kuitenkin muutti suunnitelmat. Älä sekoita nykyisiin maakuntavaltuustoihin Uusia maakuntavaltuustoja ei pidä sekoittaa nykyisiin maakuntavaltuustoihin, jotka käyttävät nykyisissä maakuntien liitoissa ylintä päätösvaltaa. Maakuntien liitot olisivat jääneet historiaan maakuntauudistuksessa. Nykyisiin maakuntavaltuustoihin on valittu jäsenet jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajista niin, että poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta. Lähteet Tärkeimmät lähteet: Aamulehden arkisto, oikeusministeriön vaalit.fi-sivusto , valtioneuvosto.fi , pirkanmaa.fi , valtioneuvoston alueuudistus.fi-sivusto . Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo kaiken oleellisen maakuntavaaleista. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa