Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Maaliskuun lopulla jo valmiiksi takkuavat Tampere–Helsinki-junat hidastuvat entisestään – ilman kolmatta raidetta junailun kasvattaminen vaikeaa

Yhdeksän minuuttia. Sen verran kauemmin matka kaukojunalla Tampere–Helsinki-osuudella kestää maaliskuun lopulta alkaen kuin tällä hetkellä. –Se on aika paljon. Junat ovat muutenkin myöhässä, viimeksi 50 minuuttia. Myöhästyin kokouksesta, sanoo tamperelainen Sirkka Sivula noustessaan Helsingin-junaan maanantaina aamulla. Sivula kulkee useamman kerran viikossa Tampereelta Helsinkiin. Hidastusten syy: Kunnostustyöt Junien vauhtia joudutaan hidastamaan pääradalla olevien useiden samanaikaisten kunnostustöiden takia. Korjaustyöt ja radan heikko kunto ovat vaikeuttaneet junien pysymistä aikataulussa. Kaukojunien täsmällisyys valahti viime vuonna Helsinki–Tampere-välillä 68 prosenttiin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vain puolet junista kulki ajallaan. –Tilanne on surkea, myöntää Maisa Romanainen , VR-Yhtymän matkustajaliikennejohtaja. Yhtiön tavoitetaso täsmällisyydessä on 90 prosenttia. Liikenneviraston mukaan nopeusrajoitusten pitäisi päättyä viimeistään kesään mennessä, mutta uusia rajoituksia on tiedossa syksyllä. Romanainen sanoo, että koko vuosi liikenne hoidetaan alennetulla nopeudella. Vuoden 2019 tilanne riippuu korjaustöiden aikataulusta. Remontti parantaa junien aikataulussa pysymistä, mutta ei tuo helpotus radan välityskykyyn. Kapasiteetin äärirajoilla VR:n mukaan Helsingin ja Tampereen välinen rataosa on ruuhka-aikaan kapasiteettinsa äärirajoilla. Kaukojunissa vaunut ovat Tampereelle asti täynnä, mutta tästä eteenpäin tyhjää tilaa on paljon. –Helsingistä Ouluun olisi matkustajia, mutta kun ensimmäiselle osuudelle (Tampereelle) ei ole paikkoja, Romanainen sanoo. Hämeenlinnassa on purnattu, kun kaikki junat eivät kaupungissa pysähdy. Vaasasta lähtevä aamujuna täyttyy Tampereella, joten Hämeenlinnassa ei pysähdytä, koska matkustajia ei mahdu mukaan. Romanaisen mukaan pääradalla olisi hyvät mahdollisuudet lisätä matkustajamääriä kymmenillä tuhansilla, mutta rajoittavana tekijänä on riittämätön raidekapasiteetti. Junien pituutta voidaan kasvattaa, mutta vain rajallisesti. Rajoittavia tekijöitä ovat asemalaitureiden pituus, vetureiden vetokyky ja toiminnan taloudellisuus. Helpotusta tuovat lisävuorot, joita kaukoliikenteessä otetaan käyttöön maaliskuussa. Junaliikennettä on kuitenkin hyvin vaikea kasvattaa pääradalla ilman kolmatta raidetta. –Jos olisi kolme raidetta, voitaisiin hoitaa syöttöliikennettä Helsingin ja Tampereen välillä, ja rinnalla kulkisi junia, jotka palvelisivat pidemmälle jatkavia, Romanainen sanoo. Hän toivoo, että kolmannen raiteen puolesta puhuvia olisi enemmän kuin vain Tampereen seutukunta. Koko maakunnan pitäisi Romanaisen mielestä ottaa asia agendalle. Sirkka Sivula ei suoralta kädeltä kannata kolmannen raiteen rakentamista. –Riippuu kustannuksista, Sivula sanoo. Samaa mieleltä on Jyväskylästä Tampereelle junalla tullut Juha Koskinen . –Rakentaminen ei varmasti ole halpaa, mutta jos tarvetta on, niin pitäisin sitä hyvänä asiana, Koskinen sanoo. Tampereen asemalta tehtiin viime vuonna yhteensä 4,8 miljoonaa junamatkaa vaihtomatkustajat mukaan lukien. Maaliskuun 25. päivästä alkaen kaikkea pääradan liikennöintiä hidastetaan keskimäärin yhdeksän minuuttia. Tällä on vaikutusta kaukojunien lähtö- ja saapumisaikoihin. Tampereen ja Helsingin väliä kulkevien R-junien lähdöt aikaistuvat noin 15 minuuttia, pois lukien myöhäisilta. Samalla kaukoliikenteeseen lisätään 62 uutta viikoittaista junavuoroa ympäri Suomen. Lisävuoroja tulee esimerkiksi Vilppula–Seinäjoki-välille. Helsingistä Tampereen suuntaan kulkevien lähijunien hinnat laskivat 12. helmikuuta alkaen 10 prosenttia. Tampere–Helsinki-osuus on Suomen vilkkain rataosa. Reitillä liikennöi arkisin 48 kaukoliikennevuoroa ja 18 lähiliikennevuoroa päivässä molemmat suunnat yhteenlaskettuna. Matkustajamäärä kasvoi viime vuonna 14 prosenttia.