Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Sveitsi on maailman kilpailukykyisin maa – silti sen pitäisi ottaa mallia Suomelta yhdessä asiassa, sanoo suurlähettiläs

Sveitsi on monella mittapuulla mitattuna Euroopan mallimaita. Keski-Euroopan pieni valtio on valittu monena vuonna perättäin maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Yli 80 prosentin työllisyysaste on yksi Euroopan korkeimmista, ja kauppa ulkomaille vetää, vaikka maa ei ole edes Euroopan unionin jäsen. Aamulehti kysyi Sveitsin Suomen-suurlähettiläältä Heinrich Maurerilta , missä Suomi voisi ottaa oppia Sveitsiltä. Mikä on Sveitsin menestyksen salaisuus? "Hyvin koulutettu työvoima on yksi tärkeimmistä syistä. Koska Sveitsillä ei käytännössä ole luonnonvaroja, sen pitää investoida sitäkin enemmän inhimillisiin resursseihin ensiluokkaisen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kautta. Yksi menestystekijä on myös liberaali ja avoin talous, joka on jatkuvasti valmis mukautumaan uusiin haasteisiin. Pienehkö 8,5 miljoonan asukkaan Sveitsi on pystynyt keskimääräistä paremmin hyötymään globalisaatiosta ja avoimista markkinoista." Jo muutama vuosi vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen Sveitsin talous oli palannut kohtalaisiin lukuihin. Kuinka maa selvisi kriisistä niin nopeasti? "Hyvin joustavat työmarkkinat sallivat yritysten vähentää työntekijöidensä määrää kriisin kohdatessa, mutta talouden piristyessä uusia työntekijöitä voi myös palkata nopeasti. Finanssikriisin aikana osa sveitsiläisyrityksistä nosti viikkotyötuntien määrää palkan pysyessä ennallaan ja siirsi osan tuotannosta ulkomaille kilpailukykynsä säilymiseksi. Työntekijäjärjestöt pidättäytyivät laman aikana palkankorotusvaatimuksista. Sveitsin hallitus oli jo ennen kriisiä saanut pienennettyä julkisen velan osuutta alle 40 prosenttiin BKT:sta, mikä antoi sille lisää liikkumavaraa kriisivuosina." Sveitsi ei ole Euroopan unionin jäsen. Kuinka se vaikuttaa maan talouteen? "Sveitsi on varsinkin taloudellisesti kietoutunut tiukasti EU:hun. 1990-luvulta lähtien Sveitsi on solminut EU:n kanssa laajan sopimuspaketin, joka takaa sille pitkälti pääsyn EU:n sisämarkkinoille ja joka tukee sen hyvinvointia. Sveitsin taloudellinen kanssakäyminen EU:n kanssa on jopa intensiivisempää kuin joidenkin unionin jäsenmaiden. Puolet Sveitsin viennistä menee EU-maihin, ja 70 prosenttia tuonnista tulee EU:sta." Sveitsin työttömyysluvut ovat Euroopan alhaisimpia. Mistä se johtuu? "Ammatillinen koulutusjärjestelmä on yksi Sveitsin alhaisen nuorisotyöttömyyden peruste. Noin kaksi kolmasosaa nuorisosta suorittaa kolme–neljävuotisen oppisopimuskoulutuksen, joka antaa käytännön koulutuksen ja helpottaa pääsyä työmarkkinoille. Tätä järjestelmää on erityisesti kiittäminen Euroopan alhaisimpien joukkoon kuuluvista nuorisotyöttömyysluvuista." Miten Suomi ja Sveitsi eroavat? "Maitamme yhdistävät monet tekijät kuten poliittinen vakaus sekä markkina- ja innovaatiomyönteisyys. Lisäksi olen huomannut, että Sveitsillä on monipuolisempi talouden rakenne, johon kuuluu monia kansainvälisesti kilpailukykyisiä aloja, kuten lääketeollisuus, kellot, koneteollisuus, pankit, vakuutusala sekä turismi, ja siellä on enemmän pk-yrityksiä. Molemmat tekijät ovat lisänneet Sveitsin vastustuskykyä taloudellisia kriisejä vastaan. Suomi on toisaalta Sveitsiä pidemmällä esimerkiksi yhä tärkeämmäksi tulevassa digitalisaatiossa." Missä asioissa Suomi voisi ottaa mallia Sveitsiltä? "En tietenkään halua tässä antaa oppitunteja. Yhteydenpidossani suomalaisten kanssa olen huomannut, että heitä kiinnostaa erityisesti Sveitsin korkeakoulujärjestelmä, ammatillinen koulutus, työmarkkinajärjestelmä ja ulkomaalaisten integrointi." Mitä Sveitsi voisi oppia Suomelta? "Suomi on Sveitsiä paremmin pystynyt sisällyttämään naiset työelämään. Sveitsi voisi saada Suomelta vinkkejä pikkulasten kokopäivähoitoon. Suomi on myös mielenkiintoinen digitalisaation, kasvuyritysten tukemisen ja “äly- ja kiertotalouden” edelläkävijämaa." Millaista yhteistyötä Sveitsi ja Suomi tekevät? "Sveitsi on Suomen 14. tärkein investoijamaa, ja sveitsiläisyritykset työllistävät Suomessa noin 15 000 ihmistä. Yliopistojen ja yritysten välillä tehdään tiivistä tutkimusyhteistyötä pitkälti EU:n tutkimussopimusten puitteissa. Puolustusyhteistyöllä on pitkät perinteet kuten myös monenvälisellä diplomatialla ja rauhanvälityksellä." Kuka. Sveitsin Suomen-suurlähettiläs vuodesta 2016 alkaen. Syntynyt. Vuonna 1960 Gümligenissä, Bernin kantonissa Sveitsissä. Koulutus. Suorittanut Bernin yliopistossa maisterin tutkinnon nykyhistoriasta. Ura. Toiminut aiemmin Sveitsin suurlähettiläänä Bosnia-Hertsegovinassa ja työskennellyt kansainvälisissä diplomaattitehtävissä muun muassa Bernissä, Prahassa, Berliinissä, Pretoriassa ja Sarajevossa. Perhe. Asuu Helsingissä vaimonsa kanssa. Harrastukset. Nauttii musiikista, arkkitehtuurista, vaeltamisesta ja kirjallisuudesta.