Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tässä ovat kaikki Suomen tasavallan presidentit Ståhlbergistä Niinistöön – näistä saavutuksista ja erikoisuuksista heidät muistetaan

Suomen tasavallan presidentin virkaa on hoitanut 11 miestä ja yksi nainen. Suomen presidenteillä on ollut tärkeä tehtävä erityisesti ulkosuhteiden luojana muuttuvassa maailmassa. Myös seuraavien kuuden vuoden aikana presidentillä riittää tekemistä. Kävimme läpi heidän seuraajilleen ja koko Suomelle jättämänsä perinnön. Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925 Syntynyt: Suomusalmella 28.1.1865 Kuollut: Helsingissä 22.9.1952 Pappis- ja virkamiessukujen kasvatti Kaarlo Juho Ståhlberg kirjoitti 1884 ylioppilaaksi arvosanalla laudatur. Oikeustieteen tohtori oli laillisuusmies ja suhtautui epäilevästi jääkäriliikkeeseen. Kun Saksa hävisi 1. maailmansodan, eikä Suomeen tullut kuningasta, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Ståhlberg oli sopiva henkilö yhdistämään sisällissodan haavoittaman kansan. Hän voitti eduskunnassa käydyssä vaalissa Gustaf Mannerheimin äänin 143–50. Perintö: Verisen sisällissodan jälkeen Suomesta tuli tasavalta, jonka ensimmäiseksi presidentiksi valittiin hallitusmuotoa laatimassa ollut maltillinen oikeusoppinut. Ståhlbergin toiminta presidenttinä vaikutti siihen, että Suomesta alkoi kehittyä vakaa demokratia. Lauri Kristian Relander 1925–1931 Syntynyt: Kurkijoella 31.5.1883 Kuollut: Helsingissä 9.2.1942 Kun edistyspuolueen Ståhlberg ei halunnut jatkokaudelle, vaalin voitti maalaisliiton yllätysehdokas, Viipurin läänin maaherra Lauri Kristian Relander . Hänen saksankielinen väitöskirjansa oli käsitellyt siementen itävyyttä. Sisällissodassa kapinan aloittanut sdp pääsi Relanderin kaudella hallitukseen, mutta hallitukset olivat lyhytikäisiä. Relander teki valtiovierailuja naapurimaihin ja rakensi Suomi-kuvaa Baltiassa ja Pohjoismaissa. Perintö: Vaikka myös Relander oli tohtori, hänen persoonansa kansanomaisti presidentinvirkaa herraskaisen edeltäjän jälkeen. Suomen eristäytyneisyyttä kuvastaa se, että presidenttiä ilkuttiin lehdistössä Reissulasseksi, kun tämä vieraili Virossa, Ruotsissa, Latviassa, Tanskassa ja Norjassa. Pehr Evind Svinhufvud 1931–1937 Syntynyt: Sääksmäellä 15.12.1861 Kuollut: Luumäellä 29.2.1944 Ståhlberg ja Relander eivät olleet leimallisesti edustaneet sisällissodan voittaneita valkoisia. 1930-luvun alkaessa kommunisminvastaisuus voimistui. Suojeluskunnat tukivat presidentiksi kokoomuslaista juristia Pehr Evind Svinhufvudia , joka oli johtanut itsenäisyysjulistuksen antanutta senaattia vuonna 1917. ”Ukko-Pekka” voitti Ståhlbergin äänin 151–149. Kiihkeimmät Lapuan liikkeen kannattajat joutuivat pettymään, sillä Svinhufvud puolusti lujasti laillista yhteiskuntajärjestystä. Perintö: Svinhufvudin kaudella Suomi vahvisti suhteitaan Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Presidentti kutsui Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Ilman Svinhufvudin valintaa Mannerheim ei olisi välttämättä enää palannut valtakunnan huipulle, jolloin hänestä ei olisi myöskään tullut sota-ajan ylipäällikköä. Kyösti Kallio 1937–1940 Syntynyt: Ylivieskassa 10.4.1873 Kuollut: Helsingissä 19.12.1940 Kyösti Kallion valinnassa sdp ja maalaisliitto yhdistivät voimansa estääkseen Svinhufvudin jatkokauden. Kallion valinta mahdollisti punamultahallituksen muodostamisen. Maanviljelijä Kallion presidenttikaudella olisi alkanut pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen, ellei Neuvostoliiton hyökkäys olisi pysäyttänyt Suomen vaurastumista ja sosiaaliturvan parantamista. Kallio on presidenteistä ainoa, jolla ei ole yliopistotutkintoa. Perintö: Kallio jää historiaan toiminnastaan maa- ja metsätalousministerinä ja pääministerinä vuonna 1922. Maanhankintalaki ”Lex Kallio” antoi tilattomalle väestölle mahdollisuuden ostaa maata. Talvisodan aikana presidentti Kallio rohkaisi suomalaisia rauhallisuudellaan. Risto Ryti 1940–1944 Syntynyt: Huittisissa 3.2.1889 Kuollut: Helsingissä 25.10.1956 Juristi ja Suomen Pankin johtaja Risto Ryti oli aikansa monilahjakkuus, joka oli lähellä nousta presidentiksi vain 36-vuotiaana vuonna 1925. Talvisodan kohtalon hetkinä pääministeri Ryti ja ylipäällikkö Mannerheim johtivat Suomea, koska presidentti Kallion terveys oli heikentynyt. Älykäs ja vastuuntuntoinen Ryti ymmärsi varhaisessa vaiheessa, että Saksa häviäisi maailmansodan. Ryti hallitsi hermonsa ja teki useita Suomen selviytymistä auttaneita päätöksiä. Perintö: Risto Rytin nimi symboloi suurta epäoikeudenmukaisuutta, jonka kansakunta kohtasi sodan jälkeen. Neuvostoliiton vaatimuksesta Ryti sai vankeustuomion laillisista päätöksistä, jotka hän oli tehnyt isänmaan hyväksi pääministerinä ja presidenttinä. Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944–1946 Syntynyt: Askaisissa 4.6.1867 Kuollut: Lausannessa 27.1.1951 Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim on yksi Suomen historian merkittävimmistä presidenteistä, koska hän johdatti arvovallallaan Suomen rauhaan jatkosodan lopuksi. Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläs välitti Suomen valtionjohdolle tiedon, että rauha ei ollut mahdollinen Rytin ja hänen hallituksensa kanssa. Ryti ja Mannerheim sopivat vallanvaihdosta, joka toteutettiin heinäkuun viimeisenä päivänä 1944. Presidentti Mannerheimin auktoriteetti takasi yhteiskuntarauhan säilymisen heti sodan jälkeen. Perintö: Mannerheimia pidetään laajasti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisen historian merkittävimpänä henkilönä. Aimo Tukiaisen veistämä ratsastajapatsas paljastettiin Helsingissä suurin juhlamenoin 4. kesäkuuta 1960. Sotahistorian harrastajat eri puolilla maailmaa tietävät Mannerheimin nimen. Juho Kusti Paasikivi 1946–1956 Syntynyt: Hämeenkoskella 27.11.1870 Kuollut: Helsingissä 14.12.1956 Porvarillinen Juho Kusti Paasikivi johti Suomea vaaran vuosina, joiden paineessa suomalaiset pelkäsivät Neuvostoliiton miehitystä ja kommunistien vallankaappausyritystä. Sisäpolitiikassa Paasikivi ei antanut kommunistien päästä valtion tärkeimpiin tehtäviin. Ulkopolitiikassa hän sai neuvoteltua Suomelle vuonna 1948 Stalinin vaatiman YYA-sopimuksen, joka ei kuitenkaan tehnyt Suomesta Neuvostoliiton vasallivaltiota. Pitkälti Paasikiven ansiosta Suomi vältti esimerkiksi Tshekkoslovakian kohtalon. Perintö: Paasikivi oli realisti, jonka mielestä tosiasioiden tunnustaminen oli viisauden alku. Samalla oikeustieteen tohtori lähti siitä, että Suomi ei saanut tehdä Moskovalle myönnytyksiä yhtään enempää kuin oli pakko. Urho Kaleva Kekkonen 1956–1981 Syntynyt: Pielavedellä 3.9.1900 Kuollut: Helsingissä 31.8.1986 Maalaisliittolainen Urho Kaleva Kekkonen hallitsi Suomea 25 vuotta. Oikeustieteen tohtori merkitsi tunnollisesti hiihtokilometrit päiväkirjaansa. Neuvostoliitto pyrki monin tavoin vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan 1960- ja 1970-luvulla. Toisille karismaattinen Kekkonen edustaa sankaria, joka lännen ja idän välissä nuoralla tanssimalla turvasi itsenäisyyden. Toisten mielestä Kekkonen pelasi idänkortilla ja antoi Suomen suomettua, mikä vaaransi demokratian. Perintö: Vuonna 1973 eduskunta valitsi Kekkosen jatkokaudelle poikkeuslailla eli ilman vaalia. Kekkosen kaudella presidentin valta kasvoi äärimmilleen, kun presidentti hajotti hallituksen toisensa perään. Jos joku Suomessa yrittää keskittää vallan itselleen, häntä aletaan herkästi kutsua Kekkoseksi. Mauno Henrik Koivisto 1982–1994 Syntynyt: Turussa 25.11.1923 Kuollut: Helsingissä 12.5.2017 Jäyhän varsinaissuomalaisen Mauno Koiviston valinta savolaisen Kekkosen seuraajaksi oli vastareaktio 1970-luvun tapahtumiin. Kansa halusi presidentin, joka antaisi hallituksen hallita ja pääministerin johtaa sisäpolitiikkaa. Kaukopartiomiehenä taistelleella Koivistolla ei ollut harhakuvitelmia Neuvostoliiton luonteesta, mutta hän yritti säilyttää hyvät suhteet Kremliin. Koivisto syvensi länsisuhteita ja ystävystyi Yhdysvaltain presidentin George Bushin kanssa. Perintö: Turun satamatyöntekijöitä sosiologian väitöskirjassaan tutkinut Koivisto ymmärsi, että Suomi on riippuvainen lännestä muutenkin kuin kauppaviennissä. Hän päätti Suomen EU-jäsenhakemuksesta ja hyväksyi Hornet-hävittäjien ostamisen. Koivisto liitti Suomen länteen. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari 1994–2000 Syntynyt: Viipurissa 23.6.1937 Martti Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka valittiin suoralla kansanvaalilla. Se ravisteli Suomea: toisella kierroksella olivat vastakkain Elisabeth Rehn (r.) ja sdp:n sisäpiirin ulkopuolelta tullut diplomaatti, opettaja Ahtisaari. Presidenttinä Ahtisaari korosti länsisuhteiden ensisijaisuutta ja haki Suomelle lisää vaikutusvaltaa YK:ssa. Ahtisaari ei puuttunut sisäpolitiikkaan, mutta kantoi huolta massatyöttömyydestä. Perintö: Sdp:n sisäpiiri kosti Ahtisaarelle, eikä halunnut tätä enää puolueen ehdokkaaksi. Kautensa loppumetreillä presidentti nousi maailmanmaineeseen Kosovon rauhanvälittäjänä. Vuonna 2008 hänet palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Ahtisaaren rauhanvälitystyötä jatkaa hänen perustamansa CMI. Tarja Kaarina Halonen 2000–2012 Syntynyt: Helsingissä 24.12.1943 Ay-juristi Tarja Halosen nousu presidentiksi symboloi naisten aseman parantumista. Hän sai pieniltä tytöiltä kirjeitä, joissa kysyttiin, voiko nainen edetä urallaan mihin tahansa tehtävään. Halonen keskittyi ulkopolitiikassa naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen eri puolilla maailmaa. Vuonna 2000 voimaan tullut uusi perustuslaki kavensi presidentin valtaoikeuksia. Halonen joutui luovuttamaan EU-politiikan johtamisen hallitukselle. Perintö: Halosen valinta presidentiksi huipensi tasa-arvokehityksen, joka oli alkanut siitä, että naiset saivat äänestää vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Hän alkoi uudelleen sitoa presidentinvirkaa Venäjä-suhteeseen, mikä antoi pontta puheille uussuomettumisesta. Sauli Väinämö Niinistö 2012– Syntynyt: Salossa 24.8.1948 Kokoomuslainen juristi Sauli Niinistö vastusti presidentin viran muuttamista seremoniatehtäväksi. Valintansa jälkeen hän alkoi määrätietoisesti rakentaa kuvaa vahvasta presidentistä, joka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa. Perustuslain mukaan presidentti ja hallitus johtavat ulkopolitiikkaa yhdessä. Kansanomaisen Halosen jälkeen Niinistö on etäännyttänyt presidenttiyttä arkipäiväisistä asioista. Hän on pyrkinyt aktiivisesti tapaamaan suurvaltajohtajia ja onnistunut siinä. Perintö: Niinistö on hakenut Suomelle roolia lännen ja idän suhteiden välittäjänä. Aika näyttää, kiitetäänkö Niinistöä tästä historiankirjoissa vai todetaanko hänen vieneen Suomen uudelleen harmaalle vyöhykkeelle muiden länsimaiden silmissä.