Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kohuja, korruptiota ja yhteistä itsepetosta – Tule kuulemaan Aamulehden auditorioon, kuinka suomalaiset poliitikot valehtelevat

Politiikan suhde totuuteen ja valheisiin on huomattavasti monimutkaisempi kuin ajatellaan, sanoo tutkijatohtori Johanna Vuorelma . Suomessa totuutta arvostetaan edelleen, ja suomalaisen politiikan valheet ovatkin syvemmällä kuin yksittäisissä faktoissa. –Suomessa poliitikko ei voi valehdella niin, että siihen ei tartuttaisi. Politiikassa pelataan nykyään kuitenkin paljon tunteella, ei vain rationaalisilla argumenteilla. Vuorelma sanoo, että luottamus politiikkaan on laskenut. Politiikan auktoriteettiasema on murtunut muun muassa kohujen takia ja siksi, että se koetaan vaikeaksi käytetyn kielen takia. Vuorelma sanoo, että valheita on erilaisia Tyypillisin valheen keino on puhua valheellisella kielellä. –Kielen monimerkityksellisyys on vallitseva valhe suomen politiikassa. Kieltä käytetään niin, että merkityksiä on vaikea määritellä. Esimerkiksi valinnanvapaus soteuudistuksessa kuulostaa kivalta, mutta merkitys taas voi olla täysin erilainen markkinatoimijoille. Valheellista politiikkaa tuottaa myös puolueiden sisäinen puoluekuri, joka vaikuttaa edustukselliseen demokratiaan. –Vaikka äänestämme yksittäisiä ehdokkaita, he eivät voi välttämättä ajaa asioita, joita haluaisivat puolueen sisäisen kurin takia. Tämä voi pahimmillaan tuottaa todellisuudesta irtoavaa politiikkaa. Vuorelma nostaa esiin esimerkiksi kansanedustajien eri äänestystavat eduskunnassa ja valtuustotasolla. –Tällaisissa tapauksissa on hyvin selvästi kyse valheellisesta tilanteesta. Yksi edustaja ei voi edustaa kahta vastakkaista kantaa lyhyen ajan sisällä. Huomio epäolennaiseen Myös skandaalit ja kohut ovat yksi selvä valheen muoto. –Keskitymme Suomessa usein täysin epäolennaisiin yksityiskohtiin. Poliitikot tekevät sitä osin tarkoitushakuisesti, osin kyse on median muutoksesta. Vuorelma nostaa esiin kohun Touko Aallon lausumasta, jossa hän väitti saaneensa 30 kiloa lihasta vuodessa. –Huomio kiinnittyy täysin muualle kuin itse poliittiseen päätöksentekoon, jolloin aiheiksi voidaan hivuttaa jotakin, joka halutaan hoitaa hiljaisuudessa. Vuorelma sanoo, että Suomessa korruptio näkyy hyvä veli -verkostona. –Meillä valitaan edelleen keskeisiin virkoihin poliittisen kirjan perusteella. Hyvä esimerkki on Kelan pääjohtajan virka. Politiikan ja korruption välille on vaikea vetää rajaa. Korruptio on yksi valheen muoto, jota on hyvin vaikea tunnistaa esimerkiksi faktantarkastuksella. Tietyissä asioissa Suomessa eletään politiikassa yhteistä itsepetosta. Termi elämisvalhe tarkoittaa kokonaisvaltaista tulkintaa todellisuudesta. Yksi selvä elämisvalhe on Vuorelman mukaan kysymys saamelaisten oikeuksista. –Poliittisessa päätöksenteossa ei tunnusteta Suomen kolonisaatiohistoriaa. Sitä on myös vaikea nostaa poliittisesti esiin ilman, että saa vahvaa vastustusta. Paneelikeskustelu politiikan valheista Aamulehden auditoriossa keskiviikkona 13. joulukuuta klo 17.30–19. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkijatohtori. Toiminut Politiikasta-lehden päätoimittajana vuodesta 2014. Kirjoittanut muun muassa teoksen Puhun niin totta kuin osaan - Politiikka faktojen jälkeen yhdessä yliopistotutkija Paul-Erik Korvelan kanssa. Paneelikeskustelu politiikan valheista Aamulehden auditoriossa keskiviikkona 13. joulukuuta klo 17.30–19. Panelisteina kansanedustajat Tiina Elovaara (sin.) sekä Sanna Marin (sdp.), puoluetoimistolta Matti Putkonen (ps.), puheviestinnän professori Pekka Isotalus ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma sekä Aamulehden toimittaja Lauri Nurmi. Keskustelua vetävät Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen. Aamulehden aulassa myös pilapiirtäjä Juha Sihdon ja pakinoitsija Matti Pitkon taidenäyttely. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti.