Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

"Joka päivä ennen kuolemaa on elämää ja siitä ajasta pitää tehdä hyvää" – Professori Jaakko Valvanne vastusti vanhenemista, mutta 60-vuotiaana mieli muuttui

–Kolme minuuttia työelämää jäljellä. Minulla ovat edessä mahtavat näkymät! Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne , 67, tuumasi torstaina jäädessään eläkkeelle. Ennen kello 14 alkanutta jäähyväisluentoaan hän veti vielä opetusluentoja kello 8–13. –Ei mitään pehmeää laskua. Tämä päättyy nyt. Mä en jatka enää, sanoo Valvanne, ei mikään riviprofessori. Ennen luentoaan hän heitti aulassa ihmisten kanssa ylävitosia, halasi, asettui yhteiskuviin, moikkasi iloisesti opiskelijoita sekä työperäisiä tuttuja ja liikkui kuin elohiiri. Työurallaan hän on tehnyt töitä hulluna, niin, ettei ole ehtinyt nukkuakaan riittävästi. Mutta nyt hän on kuulemma uhannut joillekin, että eläkkeellä häntä ei saa enää mitenkään kiinni. Kirjoja, lehtiä ja ulkoilua Kun Suomi täytti sata vuotta ja yhden päivän, alkoi Valvanteen ikuinen loma. –Aion tehdä kaikkea sitä, mitä lomillakin. Lukea romaaneja, katsoa tv-uutisia, lukea lehteä rauhassa, kävellä, ulkoiluttaa Pleikka-koiraa ja jutella aamulla vaimon kanssa, että mitäs tänään tehtäisiin. Valvanne tykkää myös pienistä rakennushommista, vaikka raportoikin olevansa kömpelö käsistään. Geriatrian professori Jaakko Valvanne kertoo, millä neljällä keinolla hän pitää itsestään huolta: "Vanheneminen on täyttymys" Valvanne vastusti vanhenemista 60-vuotiaaksi asti. Kunnes kuunteli Turun arkkipiispan Kari Mäkisen sanoja. –Ymmärsin, ettei vanheneminen ole romahdus, vaan täyttymys. Tarkoitan kokemusten kertymistä. Asenne on itsestä kiinni. Vanhuus ei siis tarkoita astian tyhjenemistä, vaan täyttymistä. Kun sen niin ajattelee. "Haluan myös nuorten seuraa" Valvanne näkee hirveästi vaivaa, ettei raihnaistuisi. –Luhangalla meiltä on kauppaan 35 kilometriä ja naapuriin kilometri. Siellä on pakko pärjätä, Valvanne viittaa koti-, piha- ja metsätöihin. –En missään nimessä halua mihinkään seniorighettoon. Jos haluan olla ihmisten ilmoilla, haluan olla kaikenikäisten, myös nuorten, kanssa. Hänen mielestään yksistään harmaahapsisten kanssa oleminen on vihoviimeistä hommaa. –En ainakaan vielä! Minä olen 67-vuotias aikuinen, en vanhus! Näistä sanoista joku voisi vetää herneen nenään. Koko palonkin. Turhaan. Kannattaa kuunnella, mitä Valvanne oikeasti tavoittelee sanoillaan: Eläkää ihmiset täysillä koko elämänne, nauttikaa, iloitkaa, tehkää sitä, mistä tykkäätte, älkää jämähtäkö, menkää ihmisten seuraan, myös nuorten, kehittäkää itseänne! "Joka päivä ennen kuolemaa on elämää" Häntä selvästi ottaa kupoliin, etteivät ihmiset elä eläessään. Hän soisi ihmisille onnen tunteita. –Joka päivä ennen kuolemaa on elämää! Ja siitä ajasta pitää tehdä hyvää! Pienellä tökkimisellä ehkä saadaan joku passiivinen luovuttaja muuttamaan elämäntyyliään vähemmän maatuvaksi. On näin käynytkin. Ainakin yhdelle. Vuosi sitten Aamulehdessä julkaistiin juttu "Geriatrian professori Jaakko Valvanne yli 60-vuotiaille: Haluatko palvelutaloon? Ellet, toimi näin . Sen jälkeen toimitukseen tuli huojentunut palaute, jossa tytär kertoi isästään, jolle oli tapahtunut liki ihme: faari oli noussut nojatuolistaan ja lähtenyt liikkeelle Valvanteen ajatusten innostamana. Valvanne on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän on ollut lukuisten geriatria-työryhmien puheenjohtaja, on saanut Arvokas vanhuus ry:n palkinnon ja on ollut mukana asiantuntijana Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluja suunniteltaessa. Pidetty opettajaprofessori osallistui myös Hoivakoti kuntoon -ohjelmaan, joka sai geriatreilta tunnustuspalkinnon. Siinä häntä pyydettiin esimerkiksi vetämään hoivakodin iäkkäille rouville jumppa. –En ollut koskaan vetänyt jumppaa, mutta menin ja kysyin vanhuksilta, että jumpattaisko. Ei elettäkään. Sitten joku kuiskasi minulle: Sano, että "olen lääkäri". Sanoin: "Olen lääkäri. Jumpattasko? Sitten jumpattiin. Lääkäriopiskelijoiden oppitunneille Valvanne keksi ottaa iäkkäitä ihmisiä eläviksi esimerkeiksi mukaan. Esimerkiksi Ensio Närviäisen ja Anja Pitkäsen . Valvanne iloitsee siitä, että geriatriaan erikoistuneiden lääkäreiden määrä kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Nyt geriatria on jo seitsemänneksi suosituin erikoistumisala. Suosituin on yleislääketiede. Valvanne muistuttaa, että missään muussa yliopistollisessa sairaalassa Suomessa ei ole geriatrian yksikköä kuin Taysissa. –Siitä on syytä olla ylpeä! Ilman rakkautta ihminen kuolee Mihin sinä menet kuoleman jälkeen? –Minun sieluni yhtyy johonkin isompaan hyvään, hän uskoo. Valvanne pohtii, että tärkeintä elämässä eivät ole oppiarvot, vaan rakkaus. Se, millainen itse on muille ihmisille ja osaako rakastaa elämää. –Ihminen kuolee ilman rakkautta. Mitä rakkaus on? –Se on välittämistä, koskettamista, kuuntelemista ja ymmärtämistä. Seison, koska istuminen tappaa Valvanne ei ole käyttänyt 15 vuoteen hissiä. Hän seisoo sekä työpaikallaan että kotona, koska tietää, että istuminen tappaa. –Kävelen joka paikkaan tai fillaroin. Autoani en ole käyttänyt Tampereella kuin isoihin ostoksiin. Istun korkeintaan tunnin tai kaksi päivässä. Aamupalaksi hän söi viimeisenä työpäivänään tummaa leipää, mangoa, kurkkua, tomaattia ja kahvia. Hänen lempijuomansa on alkoholiton olut. Mitä antaisit vinkiksi muille eläkkeelle jääville? –Pidä itsestäsi huolta. Mieti, miten elämä olisi täyttä eläkkeelläkin. Siinä se sitten oli, 213 powerpointia useiden välitaputusten säestämänä. Ensin lopetti Cheek , sitten Jaakko Valvanne. Tämäkin ura on nyt valmis. Luentosalin ulkopuolella odottaa suklaakakku halkaistuin mansikoin ja ikkunasta näkyy fazerinsininen taivas. Muokattu 11. joulukuuta 2017 kello 14.55: Muutettu kaksi gerontologian professori -titteliä geriatrian professori -titteleiksi. Syntynyt: 17. helmikuuta vuonna 1950 Helsingissä Aloitti Tampereen yliopiston geriatrian professorina vuonna 2010. Hänen mielestään vanhuksilla on paljon tunnistamattomia tai epätyydyttävästi hoidettuja sairauksia, kuten kaatuilu, ummetus, masennus, muistisairaudet, virtsankarkailu, vajaaravitsemus, Parkinsonin tauti, äkillinen sekavuustila, näkö- ja kuulo-ongelmat, lääkkeiden sivuvaikutukset, hauraus-raihnaus-oireyhtymä sekä verenpaineen nousu seisomaan noustessa. On ollut hienoa, kun olen ollut yhtä aikaa kolmessa paikassa töissä, niin kukaan ei ole tiennyt, missä olen eikä kukaan ole odottanut minulta mitään.