Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kutsu Linnan juhliin yllätti lääkintälottana palvelleen Maila Virkkusen – "Tali-Ihantalan taistelu oli kova, olin siellä loppuun asti"

Suomi täyttää sata vuotta ja sukupolvet kohtaavat itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla. Veteraanien ja lottien polvea sinne lähtee edustamaan myös keuruulainen rintamalottana palvellut Maila Virkkunen . –Kutsu oli minulle valtava yllätys, sillä ajattelin ensin että presidentin kansliasta jotenkin muistetaan meitä kaikkia veteraaneja, kertoo Virkkunen ensitunnelmista kutsun saavuttua. Ystäväpariskunnan kanssa Virkkunen nautti illemmalla vielä lasilliset sampanjaa iloisen uutisen kunniaksi. Itsenäinen Suomi on sadassa vuodessa noussut köyhästä kansasta menestyneeksi maaksi monenlaisen lahjakkuuden ansiosta, siksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuvat juhlavastaanotolle ansioituneita osaajia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä. Kunniavieraina ovat tänäkin vuonna sotiemme veteraanit ja lotat. Lottana palveli sodassa Virkkunenkin. Hän asui nuoruutensa Helsingissä. –Vaikka Lotta-järjestö lakkautettiin, olen edelleen niin lotta kuin vain voi. Olin vasta 15-vuotias koululainen, kun Talvisota alkoi. Jatkosodan aikana kävin lääkintälottakurssit. Sitten olin kahtena vuonna kesän lääkintälottana: ensimmäisenä kesänä Naistenklinikan tiloissa toimineessa sotasairaalassa ja toisena kesänä Helsingin Ruskeasuolle perustetussa sotainvalidisairaalassa, Virkkunen kertoo. Kun ikä riitti, hän hakeutui lääkintälotaksi rintamalle. Aluksi Virkkunen sijoitettiin pohjoiseen. –Kun hyökkäys Kannaksella alkoi, meidät kaikki vietiin sinne. Tali-Ihantalan taistelu oli kova, olin siellä loppuun asti. Rintamalla, mutta ilman asetta. Siellä tiesi mitä sota on, sanoo Virkkunen. Tykkien jyske kuului kenttäsairaalaan, joka perustettiin aina sopiviin tiloihin, esimerkiksi koululle. Lääkäri teki siellä leikkauksiakin. Kun rintama siirtyi, siirrettiin sairaalaakin. –Me olimme isänmaallisia, piti päästä jotain tekemään ja auttamaan isänmaata, antamaan vaikka kuinkakin pientä apua. Talvisodan henki eli vahvana, muistelee Virkkunen. Maila Virkkunen on 93-vuotias. Hän vietti varhaislapsuuden Kokkolassa, mutta lapsuuden perhe muutti sieltä Helsinkiin. Maila Virkkunen kävi koulunsa, opiskeli hammaslääkäriksi ja perusti perheenkin Helsingissä. Hänelle ja Toivo -puolisolle syntyi kolme lasta: kaksi tyttöä ja poika. Tyttäristä vanhin on jo edesmennyt. Aviomies menehtyi kaksi vuotta sitten. –Vuonna 1951 muutimme Imatralle, toimin siellä hammaslääkärinä kaksi vuotta. Sieltä tulimme tänne Keuruulle, vaikka emme etukäteen tienneetkään mitään paikkakunnasta. Työskentelin koulu- ja terveyskeskushammaslääkärinä, omalla vastaanotolla yhteensä 35 vuoden ajan. Keuruulla olen asunut vuodesta 1953 ja keuruulaistunut jo täysin, Virkkunen kertoo. Hän ajatteli vuosien ajan, että palaisi vielä Helsinkiin jonakin päivänä, mutta on päättänyt jäädä Keuruulle. Täällä on paljon ystäviä, kaikista sukupolvista. Järjestötoimintaankin Virkkunen vielä osallistuu. –Helsingissä on aina ollut mukava käydä kulttuurimatkoilla ja kyläillä sisaren luona. Aikaisemmin myös matkustelimme paljon sisareni ja mieheni kanssa. Yhteys lapsuuden perheeseen on säilynyt, me kolme sisarta soittelemme toisillemme viikoittain, Virkkunen kertoo. Aktiivisen elämänasenteensa Maila Virkkunen on säilyttänyt näihin päiviin. Hän on yhdistystoiminnassa veteraaneissa, Keurusseudun maanpuolustusnaisissa, kansallisissa senioreissa ja sotilaskotisisarissa. Virkkunen myös osallistuu mielellään erilaisiin tapahtumiin, ulkoilee veteraanijärjestön tarjoaman ulkoilukaverin kanssa, kuuntelee äänikirjoja sekä seurustelee ystävien kanssa. –Ennen olin innokas neulomaan, mutta siihen kädet eivät oikein enää taivu, hän toteaa. Kutsuvieraissa on pyritty sekä ajalliseen että maantieteelliseen kattavuuteen. Joukossa on sekä legendoja että nuoria kykyjä. Osaajia kulttuurin, urheilun, talouden ja politiikan aloilta. Kunniavieraita ovat tänäkin vuonna itseoikeutetusti sotiemme veteraanit ja lotat. Jokaisesta Suomen maakunnasta on vielä erikseen kutsuttu kaksi ansioitunutta nuorta tulevaisuuden Suomen edustajaa. Lähde: Tasavallan presidentin kanslia