Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut Linnan juhlat

Laskelmointi on kirjailijaksi aikovan pahin virhe – Kirjoittaminen on pitänyt palkitun tamperelaiskirjailijan erossa masennuksesta

Tamperelainen kirjailija Siiri Enoranta on saanut presidentiltä kutsun Linnan juhliin. –Siinä se kirjekuori oli eteisen matolla, kun perjantaina tulin kiipeilemästä. Mietin, onko joku viitsinyt nähdä niin paljon vaivaa, että on tehnyt minulle pilan, mutta kyllä se aito kutsu oli. Ihanaa saada tällainen kunnianosoitus. Suru lähti kirjoittamalla Siiri Enoranta kirjoitti ensimmäisen kirjansa ylioppilaskirjoitusten jälkeen, koska oli surullinen ja sairasti masennusta. Hän päätti kirjoittaa surun pois, ja niin toden totta tapahtui. –Kirjan tekeminen oli parantava ja eheyttävä kokemus. Sen jälkeenkin kirjoittaminen on pitänyt minut pinnalla, erossa masennuksesta. Enoranta kuvaa olleensa esikoisteosta, Omanmean vallanhaltijaa, tehdessään alusta asti raivokkaan määrätietoinen siitä, että kirja julkaistaan. Hän lähetti käsikirjoituksen useille eri kustantajille, kunnes pieni kustantamo Robustos julkaisi sen. Ensimmäisen kirjan julkaisusta on nyt kahdeksan vuotta. Sen jälkeen hän on kirjoittanut seitsemän kirjaa lisää. Kahdeksas kirja on nyt nimeä ja kansikuvaa vaille valmis, ja julkaistaan ensi syksynä. Yhdeksännen kirjansa tekemisen Enoranta on jo aloittanut. "Kaikki mitä kirjoissa tapahtuu, on tapahtunut minulle" Siiri Enoranta on kirjailija yksinkertaisesti siksi, ettei hänen ole hyvä olla, jos hän ei kirjoita. –Minun on vain pakko kirjoittaa. Minulle tulee paha mieli, jos en kirjoita. Parhaimmillaan kirjailija saa kirjoittaessaan upota flow-fiilikseen, jossa teksti syntyy kevyesti ja vaivatta, mutta useimmiten työ on ahkeraa, kurinalaista puurtamista. –On istuttava alas ja ryhdyttävä töihin. Enoranta tunnustaa, että kaikki hänen kirjansa ovat todella henkilökohtaisia, mutta sitä ei vain voi nähdä, koska tapahtumat on etäännytetty fantasian maailmaan. –Kaikki mitä kirjoissa tapahtuu, on tapahtunut minulle. Sydänsurut ovat tärkein ideoiden lähde, niitä kannattaa kokea uudelleen ja uudelleen, hän naurahtaa. Näin tullaan kirjailijaksi Miten oikein tullaan kirjailijaksi? Enoranta neuvoo: –Pitää lukea hirveän paljon ja koko ajan ja kaikkea mahdollista ja on pakko kirjoittaa siitä, mistä itse haluaa. On kirjoitettava siitä, mikä osuu omaan ytimeen, pelottaa ja kiihottaa. Ei voi laskelmoida, mikä on trendikästä tai mikä saattaisi myydä. Kirjanmyynnillä elää Suomessa vain harva kirjailija. Monet työskentelevät kirjoittamisen ohessa esimerkiksi opettajina tai toimittajina. Enoranta toteaa olevansa onnekas, koska on apurahojen ansiosta pystynyt pysyttelemään viime vuodet vapaana kirjailijana. –Apurahoista huolimatta on elettävä pihisti. Perheellisenä en varmaankaan pystyisi toimimaan vapaana kirjailijana. Jos Enoranta ei olisi kirjailija, hän haluaisi kokeilla eettisten ja ekologisten vaatteiden suunnittelua. –Mutta en halua sitä ollenkaan niin paljon kuin haluan olla kirjailija. Onko kirja palaamassa suosioon? Elämme aikaa, jossa monet kertovat nauttivansa kirjojen luvusta ja harrastavansa kirjallisuutta. Kirjallisuus kiinnostaa ja kirjailijat saavat julkisuutta. Silti kirjoja myydään vähemmän kuin ennen. Enoranta arvelee tämän ilmentävän ihmisten keskittymiskyvyn vajoamista tänä informaatiotulvan aikana. –Ihmiset ovat tottuneet ottamaan vastaan lyhyttä ja nopeaa sisältöä, eivätkä osaa enää rauhoittua. Tuntuu kuitenkin kuin nyt oltaisiin palaamassa takaisin päin, takaisin luontoon. Voisikohan lukemisenkin suosio nousta? –Jos öljy kohta loppuu ja maailma romahtaa, sitten me kaikki vain luemme kirjoja takkatulen ääressä, Enoranta piirtelee ja hymähtää. "Keskity kirjoittamaan äläkä verkostoitumaan" Enorannan mielestä kirjailijan työssä parasta on se, että saa leikkiä ihanaa leikkiä: hypätä mielikuvituksen kyytiin ja katsoa, mitä tapahtuu. –Parhaimmillaan se on aivan maagista. Teksti saattaa lähteä suuntaan, jota en ole itse välttämättä osannut odottaakaan Kirjaa aloittaessaan Enoranta yleensä jo tietää sen juonen kaaren, henkilöt ja miljöön. –Luokseni tulee joku kirjan hahmoista ja lähden kyselemään itseltäni, millainen hän on, mitä hän on kokenut, mitä hän rakastaa ja mitä pelkää. Enoranta painottaa, että on tärkeää keskittyä kirjoittamiseen, eikä muuhun oheistoimintaan. –Koen, ettei pidä miettiä, pitäisikö verkostoitua ja osallistua tapahtumiin tai miten voisi edistää uraansa tai miten kirjat myyvät. Minulle tärkeintä on kirjoittaa, istua kotona tarinan äärellä ja piste. Kirjailija Siiri Enoranta on julkaissut seitsemän kirjaa. Kahdeksas tulee julki syksyllä 2018 ja yhdeksättä hän on alkanut juuri kirjoittamaan. Enoranta on julkaissut seuraavat teokset: Omanmean vallanhaltija vuonna 2009, Nukkuu lapsi viallinen vuonna 2010, Gisellen kuolema vuonna 2011, Painajaisten lintukoto vuonna 2012, Nokkosvallankumous vuonna 2013, Surunhauras, lasinterävä vuonna 2015 ja J osir Jalatvan eriskummallinen elämä vuonna 2017. Hänen kirjansa ovat olleet useasti ehdolla kirjallisuuspalkintojen saajaksi: –Finlandia Junior -palkintoehdokkuus vuosina 2009 ja 2015. –Kuvastaja-palkintoehdokkuus vuosina 2009, 2013, 2014 ja 2016. –Runeberg-palkintoehdokkuus vuonna 2012. –Topelius-palkintoehdokkuus vuonna 2013. –Tulenkantaja-palkintoehdokkuus vuonna 2016. –Topelius-palkinto vuonna 2016. Enoranta asuu Tampereella. Hän on syntynyt Mäntässä vuonna 1987. Hän on opiskellut ranskaa ja espanjaa Tampereen yliopistossa ja kirjoittamista Oriveden opistossa.