Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Vertauskuvat jatkavat elämäänsä diktatuurin kaaduttuakin – Ceaușescun Romaniassa symbolina toimi valaan raato

Diktatuurissa elävät ihmiset oppivat vertauskuvien voiman. Olipa kyseessä itäinen Eurooppa tai eteläinen Amerikka, kirjalliset vertauskuvat jatkavat elämäänsä vielä diktatuurin kaaduttuakin. Niistä versoo värikästä proosaa ja väkevää runoutta. Suomalaisen Cristina Sandun esikoisromaani Valas nimeltä Goliat on melkoinen voimannäyte tällaisesta runoutta lähelle tulevasta proosakielestä. Sandun romaani pursuaa pieniä symbolipitoisia tarinoita viime vuosikymmenten Romaniasta. Kirja lähtee liikkeelle nykyhetken Suomesta ja suomalaisten reaktioista romanialaisiin romaneihin. Näin historialle annetaan lohduttoman realistinen nollapiste. Tarinat Romaniasta ryhmittyvät väljästi Susi-nimisen patriarkan ympärille. Vanhin sukupolvi on köyhyysrajalla pinnistelevää keskiluokkaa. Sodan jälkeen syntyneet lapset haaveilevat Amerikasta ja koulutuksesta. Toinen patriarkan pojista löytää vaimon Suomesta, toinen Yhdysvalloista. Valas diktatuurin symbolina Kirjan nimeen nostettu valas on alkuvoimainen symboli diktatuurista. Kyseinen valas kärrätään 1960-luvulla näytteille Bukarestiin, missä se herättää uskomattoman kansansuosion. Vaikka valaan raato on surkuteltavassa kunnossa, se toimii myyttinä, jonka massiivisuus hämmentää diktatuuria ylläpitävän merkkijärjestelmän. Yhtä maaginen vaikutus on Romaniaan saapuvilla suomalaisilla naisilla, jotka ovat vaaleita kuin enkelit. Päähenkilön nimeksi annetaan Alba. Kansallinen joukkokuva hahmottuu kuulluista tarinoista ja minäkertojan matkoista Romaniaan. Vanhemmat ja isovanhemmat profiloidaan kulttuuriperinnön edustajiksi, ohuiksi mutta eloisiksi karaktääreiksi. Keskelle jäävä minäkertoja piirtyy puolestaan sen mukaan, mitkä muistot herättävät hänessä aistimuksia, mitkä runouden tarvetta. Puolet Sandun romaanista onkin hieman väkinäistä runoproosaa. Minäkertoja konstailee lomittain aistimuksia ja metakirjallisia aatoksia. Autonkorjaaja ei ole pelkkä mekaanikko, vaan mies jolla on "runonlausujan kädet" . Meren rannalla ei tehdä pelkkiä kävelyretkiä vaan käydään "syvällisiä filosofisia keskusteluja" . Vain se syvällisyys uupuu. Sympaattinen kulttuuriseikkailu Kulttuuriseikkailun konseptiin ilmeisesti kuuluu, että isän kotimaasta löytyy huikea latinorakastaja ja jännittävä punajuuriresepti. Esikuvia tällaiseen eksotiikkaan voisi löytää Anja Snellmanin tai Ranya ElRamlyn varhaisista töistä. Molemmat ovat tunnettuja nuorten naisten kasvutarinoista, joissa kertoja poimii kurinalaisesti kahden kulttuuriperinnön parhaat puolet. Sandun romaanista puuttuu tämä kurinalaisuus. Isoisän hautajaisten ympärille koottu romaanin alkupuolisko ei jätä mitään kysyttävää kirjan jälkipuoliskoon. Viimeistelemättömästä rakenteesta ja runollisesta itsetehostuksesta huolimatta Valas nimeltä Goliat on kirjasyksyn sympaattisin teos. Se kaiuttaa lävitseen enemmän ääntä ja vimmaa kuin mikään runoteos kykenisi. ★★ 265 sivua. Otava, 2017.