Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Verotusta ei ole tarkoitettu tavallisen ihmisen ymmärrettäväksi, ja se on oikeusturvan kannalta ongelma

Terveisiä syvältä. Olen uppoutunut Suomen verotusjärjestelmään nyt viikon. Sen seurauksena olen vakuuttunut siitä, että verotusta ei ole tarkoitettu tavallisen ihmisen ymmärrettäväksi. Pikemminkin päinvastoin. Kun esitäytetty veroilmoitus lävähtää postilaatikkoon keväällä, ei perusveronmaksajalla ole mitään mahdollisuuksia tarkistaa verotusta ja sitä, että vähennykset on laskettu oikein. Se on oikeusturvan kannalta ongelmallista, sillä virheitä sattuu – verottajallakin. Olen matemaattisesti ja kielellisesti kyvykäs yksilö. Ymmärtääkseni kuntaverotuksen logiikkaa olen joutunut tankkaamaan verotusohjeita Verohallinnon sivuilta useamman päivän ajan ja silti kysymään niiden yksiselitteiseen tulkitsemiseen apua Veronmaksajain keskusliiton pääekonomistilta. Minulla on ollut tähän aikaa, koska olen tehnyt kaiken työni puolesta. Olisi kohtuutonta vaatia tavalliselta veronmaksajalta vastaavaa paneutumista vapaa-ajalla. Verotusohjeisiin perehtyminen on pahin mahdollinen luetun ymmärtämisen tehtävä. Samat, periaatteessa suomenkieliset, lauseet voi ymmärtää yllättävän monella eri tavalla. Osa on vain onnistuttu muotoilemaan niin, että ne ovat vaikeaselkoisia. Otetaan esimerkki: "Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo kaikkien muiden kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten jälkeen ei ole 3 020 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä". Suomeksi tulkattuna lause kertoo, että jos ansiotulo on vähennysten jälkeen alle 3020 euroa, ei kunnallisveroa tarvitse maksaa lainkaan. Miksi asiaa ei voi sanoa niin? Kunnallisveron määrä ei ole yhtä kuin ihmisen tulojen määrä kerrottuna kunnan tuloveroprosentilla. Jotta päästään kunnallisveron määrään, pitää tuloista vähentää tulonhankkimisvähennys, työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutuksen päivärahamaksu, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Sitten pitää laskea vielä valtion tuloveron määrä ja työtulovähennys, verrata niitä keskenään ja vähentää yli jäävä osuus kunnallisverosta. Jokaisella välivaiheella on omat laskentakaavansa – tietenkin. Ohjelmistosuunnittelijamme Ville Iivonen onnistui taiteilemaan matemaattisen funktion, joka laskee kuinka paljon maksoit kunnallisveroa vuonna 2016 ja mitä sillä summalla saisi. Aamulehden kuntaverolaskuri julkaistiin tänään veropäivän kunniaksi. Ole hyvä! Kirjoittaja on Alma Median datajournalismiverkoston sisällöistä vastaava toimittaja, jolla on taipumus innostua mahdottomilta tuntuvista projekteista.