Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Pantse Syrjä on oikeasti ujo mies, mutta se unohtuu kun kitara soi – Rocklegenda katuu ammatinvalintaansa aina kun pitää nousta lavalle

Kaunis, sekarotuinen koira livahtaa vieraita vastaan. Varsinainen vahtikoira, ei inahdakaan vieraille, heiluttelee vain häntäänsä ja johdattaa kävijät hirsitalon kuistille. Koiran isäntä kutsuu vieraat peremmälle vanhasta koulusta tehtyyn kotiin, jonne hän muutti vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa reilut 50 vuotta sitten. Mikko Syrjä on asunut välillä muuallakin, mutta nyt hän asuu vanhassa lapsuudenkodissaan teini-ikäisen poikansa sekarotuisen koiran, maatiaiskissan ja kolmen kauniin burmankissan kanssa. Mikko Syrjälle kuuluu 60-vuotispäivän aattona ihan hyvää. Vuoden mittainen Eppu Normaalin 40-vuotistaipaleen juhlinta ja vilkas keikkajakso on ohi. Voi olla, että ihan pian on taas aikaa säveltämiselle. –Onhan tullut lupailtua ennenkin, että levy tehdään. Sitten kului vuosia ennen kuin se tuli. Voihan se levy syntyäkin, ei olla keskenämme riidoissa. Nyt vain on hyvin menneiden keikkojen jälkeen normaalia pidempi tauko, ja jos sitten vielä sen levyn tekisi. Mikko Syrjän elämästä ei voi puhua ilman musiikkia ja Eppu Normaalia. Pantsenahan me hänet tunnemme, Eppu Normaali-yhtyeen kitaristina, säveltäjänä ja tuottajana. Vuosi sitten julkaistu Eput -elokuva, bändin juhlakirja ja sadat lehtijutut ovat kertoneet yhtyeen tarinan tarkkaan. –Väkisinkin on asioita, joita ei ole vielä kerrottu, mutta minulle sopii vallan hyvin, että ne jäävätkin kertomatta, sanoo Mikko Syrjä. Musiikki voittaa ujouden Syrjä kuvailee itseään ujoksi ja introvertiksi. Se on helppo uskoa, kun hänen kanssaan hetken juttelee. Levoton olemus kielii, että haastattelutilanne jännittää. Hän nousee, kävelee hetken, istahtaa taas alas ja vastailee verkkaisesti ja harkiten. Musiikin tekemisen palo on kuitenkin niin ankara, että sen vuoksi hän kestää ammatin mukanaan tuoman julkisuuden, tällaiset haastattelut ja hillittömän esiintymisjännityksen. –Ennen lavalle kävelemistä on kuvainnollisesti äitiä ikävä. Usein olen kironnut, miten väärä ammatti on tullut valittua. Mutta se menee onneksi ohi, kun pääsee soittamaan. Iän myötä ujous on vähän helpottanut. Oikeastaan se menee aaltoina, välillä lavalle nouseminen jännittää paljon, välillä vähän vähemmän. Pitkän esiintymistauon jälkeen häntä jännittää ihan syystä. –Mietin, meneekö kaikki niin kuin on harjoiteltu. Yritän sanoa itselleni, että mitään sen kamalampaa ei voi tapahtua kuin että soitan väärin. Pahinta on suun eteen työnnetty mikrofoni ja televisiokamera. Siksi Mikko Syrjälle sopii oikein hyvin, että pikkuveli Martti bändin keulakuvana ja solistina ottaa vastaan suurimman julkisuuden. Rakkaus musiikkiin näkyi jo lapsena. Syrjä kertoo äitinsä Kirsi Kunnaksen muistelleen, miten poika vauvana höristi korviaan, kun jostain kuului musiikkia. Videolla Mikko Syrjä etsii ensimmäistä itse ostamaansa LP-levyä ja pohtii musiikillista esikuvaansa: Perheen levykokoelma oli vielä vaatimaton, kun Mikko-poika löysi sieltä Harry Belafonten . Banaaninlastaajien laulu teki vaikutuksen. Kun vanhemmat hankkivat kunnon levysoittimen, sai poika stipendin oman LP-levyn ostamista varten. Se oli Beatlesin Rubber Soul . Beatles kolahti heti ja kovaa. Eppu Normaalin syntyaikoina elettiin punkin nousukautta. –Oltiin tietenkin vähän ajan hermolla. Toisaalta, kun emme me mitään mestarisoittajia oltu, niin punk oli siitäkin mukava laji, ettei siinä vaadittu soittamisen loppututkintoa ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Vilpittömästi jopa pidin punkista, mutta pidin matalaa profiilia siitä, että pidin siihenkin aikaan Beatlesista ja Steely Danista. Ennen Eppu Normaalin syntyä Mikko Syrjällä oli parikin bändiviritelmää, mutta vasta Eppujen myötä musiikista tuli hänelle ammatti. Syrjä ehti opiskella Helsingin yliopistossa kaksi vuotta teoreettista fysiikkaa ja matematiikkaa, kunnes musiikki vei. –Lähdin opiskelemaan fysiikka ja matematiikkaa, koska ne olivat minulle helppoja koulussa. Fysiikka varsinkin, kun siinä ei ollut mitään pänttäämistä. Juju on siinä, että katsoo kaavaa rauhallisella mielellä vähän aikaa niin oivaltaa mistä on kysymys. Silloin ei koskaan tarvitse päntätä mitään, kuuluu Syrjän neuvo fysiikan opiskeluun. Syrjän mukaan ensimmäiset pari opiskeluvuotta menivät niin raapimalla, ettei opintoja kannattanut enää jatkaa. Ajatus kuvastaa Syrjän tekemistä muutenkin. Myös musiikkia hän haluaa tehdä niin hyvin kuin osaa. Mahdollisimman hyvin tekeminen on tuonut työhön myös sen tuskaisimman vaiheen. Useimpien levyjen deadlinen lähestyessä Mikko Syrjä tunnustaa ajatelleena kauhuissaan, että kappaleet ovat vielä aivan kesken. Tuska kuitenkin unohtuu pian. –Sitä, ettei halua ehdoin tahdoin tehdä huonompaa jälkeä kuin mihin kykenee, jotkut ilkeämieliset kutsuvat sitä perfektionismiksi. En ajattele sellainen olevani. Eppu Normaalin musiikki on syntynyt pääosin Mikko ja Martti Syrjän yhteistyönä. Isoveli säveltää kappaleen, laulaa sen pseudoenglannillaan ja lähettää tallenteen Martille, joka sanoittaa sen. Mikkokin on kappaleita sanoittanut, muun muassa ensimmäinen single Poliisi pamputtaa taas on hänen kynästään. –OIen pikemminkin aforistikko kuin lyyrikko. Tekstini ovat liian lyhyitä laulujen sanoituksiksi. Syrjän mukaan kaikki veljesten kappaleet on tehty miellyttämään heitä itseään. Ehkä ne ovat tavoittaneet eri-ikäisiä ja laajoja yleisöjä juuri siksi. Syrjä palaa vielä reilun vuoden takaiselle Ratinan stadionille. Hetkeen, jolloinTampereen taivas tummenee pikkuhiljaa, ja kolmikymmentuhatpäinen yleisö elää musiikin mukana. Kun olet poissa -kappaleen ensimmäisten tahtien soidessa syttyvät kännyköiden taskulamput kuin sytkärit joskus muinoin. –Se oli kuin olisi ollut avaruudessa. Oli pimeää ja tähtiä ympärillä. Ei sitä ole moni saanut kokea lavalla seisten. Se oli sellainen hieno hetki. Syntynyt 15.11.1957 Tampereella. Asuu Ylöjärvellä poikansa, koiran ja neljän kissan kanssa. Eronnut. Kirjailijoiden Kirsi Kunnas ja Jaakko Syrjä esikoinen. Pikkuveli Martti Syrjä. Tunnetaan myös Pantsena. Eppu Normaalin kitaristi ja musiikillinen johtaja jo 40 vuotta. Aiempia bändejä nimetön koulupoikabändi, Fuzz Band ja Aku Syrjä Band. Harrastaa lukemista, lukee kaikkea mielenkiintoista kirjallisuutta, niin faktaa kuin fiktiota. Rentoutuu purjehtimalla Saaristomerellä. Viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.