Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Eniten ansainneen veroeuroilla pyöritettäisiin terveysasemaa – Katso, kuinka monta sairaanhoitajaa sinun veroillasi voi palkata

Eniten ansiotuloja Suomessa viime vuonna saanut Ilkka Paananen on varsinainen lottovoitto kotikunnallensa Helsingille. Peliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja maksoi Helsingille kunnallisveroa vuonna 2016 peräti 8,6 miljoonaa euroa. Lue myös: Tässä ovat kaikki yli 120 000 euroa tienanneet – katso, onko listalla tuttuja nimiä! Lue myös: Tässä ovat Pirkanmaan kovatuloisimmat – Yksi nainen tienasi yli 5,6 miljoonaa euroa Kunnallisveroja ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, mutta käyttökohteiden miettiminen auttaa suhteuttamaan potin merkitystä. Summalla voisi rakentaa esimerkiksi kaksi uutta sadan lapsen päiväkotia. Jos koko raha käytettäisiin kouluruokaan, onnistuttaisiin sillä ruokkimaan noin 16 500 oppilasta koko lukuvuoden ajan. Helsingin mittakaavassa se tarkoittaisi kaikkia 1.–3.-luokkalaisia. Vanhainkotihoitoa potilla takaisi 139 ikäihmiselle koko vuodeksi. Sairaanhoitajia Paanasen kunnallisveroilla voitaisiin palkata vuodeksi 168 kappaletta. Tällä määrällä pyörittäisi jo kokonaista terveysasemaa. Mitä sinun kunnallisveroeuroillasi saadaan aikaan? Laske Aamulehden laskurilla kuinka paljon maksoit palkkatuloistasi kunnallisveroa vuonna 2016 ja mitä kunta voisi tuolla summalla hankkia. Kirjoita laskuriin kuukausipalkkasi, jossa on mukana normaalit lisät ja ylityöansiot, mutta ei lomarahoja. Eläkettä ja esimerkiksi työttömyyspäivärahaa ei voi syöttää laskuriin, koska niitä verotetaan eri tavalla kuin palkkatuloja. Pienessä kunnassa suurpotit tuntuvat Kunnallisverot ovat Suomen kunnille merkittävä tulonlähde. Reilut 40 prosenttia kunnan tuloista koostuu kunnallisveroista. Kuntaliiton verotuksen kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan yksittäisten henkilöiden maksamien kunnallisverojen merkitys riippuu siitä, minkä kokoinen kunta on kyseessä. –Isommassa kunnassa suuremmatkin summat hukkuvat helposti massaan. Pienemmässä kunnassa nousee esiin, jos joku ansaitsee suuria summia. Se näkyi esimerkiksi Nokian kulta-aikoina. Optiot verotetaan ansiotuloina, joten Nokian optiomiljonäärien kunnallisveropotit saattoivat olla merkittäviä eriä yksittäisten kuntien taloudelle, Hakola sanoo. Pääsääntöisesti yksittäisten henkilöiden kuntaverot eivät nosta tai kaada kunnan taloutta. –Yleensä enemmän tienaavilla on myös pääomatuloja, jotka eivät näy kuntaverotuksen puolella, Hakola toteaa. Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista, kuten yritysten tai arvopapereiden myynnistä ja osingoista. Todellinen veroaste alhaisempi Kunnallisveroa ei lasketa palkasta suoraan asuinkunnan tuloveroprosentin mukaan. Ensin tehdään verottajan automaattisesti suorittamat vähennykset ja ihmisten itsensä ilmoittamat vähennykset, kuten työmatkakulut. Koska vähennykset painottuvat pienempituloisille, kunnallisveron osuus tuloista kasvaa, kun ansiotulot nousevat. Viime vuonna alle 14 237 euron vuosituloista ei tarvinnut maksaa kunnallisveroa lainkaan. Siitä, miten suuri osuus ansiotuloista lopulta maksetaan kunnallisverona, puhutaan todellisena tai efektiivisenä veroasteena. Efektiivinen veroaste on keskimäärin neljänneksen pienempi kuin kunnan tuloveroprosentti. Viime vuonna keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,86, efektiivinen veroaste puolestaan 14,85 prosenttia. Julkinen sektori saa arvonlisäveron ohella eniten verotuloja kunnallisverosta. Vuonna 2015 kunnallisveroa kertyi 18,6 miljardia euroa ja sitä maksoi 3,9 miljoonaa henkilöä yhteensä 4,8 miljoonasta tulonsaajasta. Lue myös: Tässä ovat Suomen kolme kovatuloisinta – Koko listan kärki Supercellistä Lue myös: Risto Käkelä löi rahoiksi pienkuormaajilla – Avant-miljonääri antaa "maatalonpojan ohjeet" menestykseen Laskuri on rakennettu vuoden 2016 vero-ohjeiden perusteella. Se laskee mukaan seuraavat tulojen perusteella automaattisesti tehtävät vähennykset: tulonhankkimisvähennys, työeläkevakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutuksen päivärahamaksu, ansiotulovähennys, perusvähennys ja työtulovähennys. Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, kirkollisveroa ja ihmisen itsensä tekemiä vähennyksiä, kuten työmatkakuluja, ei ole otettu huomioon. Työeläkevakuutusmaksu on laskettu alle 53-vuotiaan prosentilla eli 5,7:llä. Suomalaisten mediaanipalkka eli yleisin kuukausipalkka oli Veronmaksajain Keskusliiton mukaan viime vuonna 3 000 euroa. Tiedot on saatu Kuntaliitosta ja Veronmaksajain Keskusliitosta.