Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Uusi ilmiö Suomessa: Ulkomaalaiset antavat jopa 15 euroa tippiä – Mitä itse antaisit?

Ruokailu on päättynyt ja lasku tuotu pöytään. Tarjoilija ojentaa korttimaksupäätteen, joka kysyy ensimmäiseksi tippiä. Kuluttaja on ihmeissään: Mitä tämä tarkoittaa? Suomessahan palvelu kuuluu hintaan. Tuttu tilanne, myöntää matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestö MaRan varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi . Hän kertoo saaneensa kuluttajilta yhteydenottoja viime vuosina lisääntyneiden tippiä ehdottavien maksupäätteiden vuoksi. Osa asiakkaista on kokenut ne painostaviksi. Aittoniemi korostaa, että tippaaminen on edelleen Suomessa täysin vapaaehtoista. Ilmiö on kuitenkin olemassa. Suomessakin annetaan juomarahoja - joissakin paikoissa jopa niin paljon, että tipeistä muodostuu ravintolatyöntekijöille merkittävä palkanlisä. –Tavallisen henkilöstölounasravintolan henkilökunta ei saa tippejä ollenkaan. Oman rahan ravintoloissa niitä tulee jonkin verran. Tasokkaissa ruokaravintoloissa tippituloilla voi olla jo merkitystä henkilökunnalle. Silloinko voidaan puhua jopa satasista kuussa? –Niin. Ulkomailla tarjoilijat saattavat maksaa vuokransakin tipeillä, mutta Suomessa se on poikkeuksellista. Kymmenen prosenttia palkan päälle olisi jo kova juttu. On se varmasti mahdollista, mutta poikkeuksellista. Kesäkuussa neljä City-lehden haastattelussa esiintynyttä helsinkiläistä ravintola-ammattilaista arvioi juomarahan nostavan kuukausipalkkaa noin 10 prosentilla tai noin 100–300 eurolla. Kaupunkien parhaiden ruokaravintoloiden lisäksi tipit ovat yleisiä etenkin matkailukeskuksissa. –Meillä on joukko ihmisiä, jotka ovat kesät töissä rannikolla ja talvet Lapissa. Heillä varmasti tipeistä kertyykin jotain, koska matkailijat jättävät tippiä, Aittoniemi sanoo. Rovaniemeläisen Arctic Boulevardin vuoropäällikkö Vilma Honkala kertoo, että useimmin tippiä jättävät amerikkalaiset, venäläiset, britit ja aasialaiset asiakkaat. –Erityisesti venäläiset lähtevät ravintolasta ani harvoin antamatta yhtään tippiä. Tyypillistä on, että laskun loppusummaa pyöristetään tai pöydälle jätetään 10 euron seteli. Suomalaiset asiakkaat antavat juomarahaa selvästi harvemmin, ja myös summat ovat pienempiä. Arctic Boulevardissa ulkomaiset asiakkaat jättävät keskimäärin 5-15 euroa, suomalaiset 2-6 euroa. Ravintolassa on käytössä maksupääte, joka mahdollistaa tipin. –Emme kuitenkaan tyrkytä sitä. Asiakas ei saa kokea tippausta pakoksi, Honkala sanoo. Aittoniemen mukaan uudenlaiset maksupäätteet saattavat innostaa suomalaisiakin tippaamaan entistä useammin. –Kun välineet paranevat ja tippaaminen on entistä helpompaa, olisi erikoista, jos se ei lisääntyisi. Hän arvioi, että tippaus voi vaikuttaa positiivisesti matkailuelinkeinoon. –Parhaimmillaan se saattaa jopa helpottaa joidenkin ravintoloiden rekrytointia. Tasopaikan tarjoilijan on osattava vähän kieliäkin, ja jos hän sen takia saa vähän enemmän tippiä, ei siinä ole mitään vikaa. Palvelualojen ammattiliitto Pamin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala toivoo, että tippikulttuuri vankistuisi Suomessa. –Olisi tosi hienoa, jos ihmiset oppisivat siihen ja se yleistyisi. Mutta edelleenkin sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Pamissa ei ole selvitetty tippien vaikutusta ravintolatyöntekijöiden ansiotasoon. –En ole tullut kysyneeksi sitä. Täytyy varmaan joskus selvittää, Hoikkala sanoo. Hän arvioi tippien vaihtelevan paljon, sillä asiakkaat ja työvuorot ovat erilaisia. –Voi olla, ettei jonain päivänä tule mitään, ja joku toinen kerta tulee paljonkin. Osa kuluttajista saattaa kokea, että tarjoilija saa työstään jo palkan. Toisaalta esimerkiksi ravintolatyöntekijät jättävät usein kollegoilleen tippiä. Tipit ovat veronalaista tuloa, ja työntekijöiden tulee ilmoittaa ne verottajalle. Lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) ehdotti elokuun alussa, että tippiä saisi tienata verovapaasti 3 000–5 000 euroa vuodessa. Kärnän mielestä verovapaus kannustaisi asiakaspalvelijoita hyviin suorituksiin ja vähentäisi byrokratiaa. Työnantaja suorittaa kortilla maksetuista tipeistä automaattisesti ennakonpidätyksen. –Pientä riesaahan se tekee, mutta suomalaiselle verojärjestelmälle taitaa olla vähän vierasta, että joku ryhmä vapautettaisiin veronmaksusta, toteaa Aittoniemi. Vaikka tippaaminen voi tuntua Suomessa vieraalta, se oli äskettäin täälläkin arkipäivää. Juhlatutkija Johanna Catani muistuttaa, että vielä 1980-luvulla salihenkilökunta sai tilausten suuruudesta riippuvaista prosenttipalkkaa. –Kun työ ei ollut kiinteäpalkkaista, juomarahan antaminen oli yleisempää. Kun prosenttipalkkaus poistui, tipin antaminenkin väheni. Ihmiset opetettiin siihen, että koska tarjoilu on jo sisään leivottu hinnoitteluun, ei siitä tarvitse enää antaa mitään erikseen. Sillä tavalla tippikulttuuri kuihtui pois Suomesta. Catani ei uskokaan tippien palaavan Suomeen enää sellaisessa muodossa, että niiden antaminen koettaisiin asiakkaan velvollisuudeksi. –Se on poistunut sosiaalisesta koodistostamme. Jätämme tippiä silloin, kun oikeasti koemme, että ilta on ollut tosi onnistunut tai henkilökunta on ratkaissut hienosti jonkin ongelman tai erityistilanteen. Tippaamisella osoitamme siis erityistä kiitollisuutta tai arvostusta, Catani pohtii. Juomarahan voi halutessaan antaa joko käteisenä tai kortilla. Käteisellä maksettaessa on yleistä pyöristää laskun loppusummaa ylöspäin esimerkiksi seuraavaan tasasummaan. Osa korttimaksupäätteistä kysyy, haluaako asiakas jättää tippiä. Tällöin koneeseen voi naputella sopivaksi katsomansa tipin määrän. Tarjoilijaa voi myös pyytää lyömään koneeseen laskua suuremman loppusumman. Sekä käteisellä että kortilla annetut tipit päätyvät työntekijöille. "En ole urallani kertaakaan törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että ravintola olisi pitänyt tipit itsellään", sanoo Pamin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala. Joissakin ravintoloissa tarjoilijat laittavat saamansa tipit yhteiseen tippikassaan, josta ne jaetaan esimerkiksi kaikkien työvuorossa olleiden asiakaspalvelijoiden kesken. Kortilla maksetut tipit menevät yleensä yhteiseen tippipottiin, joka jaetaan työntekijöille talon tavan mukaan. Venäläiset lähtevät ravintolasta ani harvoin antamatta yhtään tippiä. Ulkomaiset asiakkaat jättävät keskimäärin 5-15 euroa, suomalaiset 2-6 euroa. Vilma Honkala vuoropäällikkö, Arctic Boulevard