Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Raitiotie rakennetaan Tampereelle – Tämä kaikki tiedetään ratikkahankkeesta

Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja keskustasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle vuosina 2017–2021. Raitiotien rakennustyöt vaikuttavat merkittävästi liikenteeseen tulevan raitiotien reitillä. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamisesta värikkäiden vaiheiden jälkeen 7. marraskuuta 2016. Lue lisää: Nyt se on varmaa! Tampereelle tulee ratikka – Aamulehti seurasi kokousta hetki hetkeltä Tavoitteena on, että raitiotieliikenne alkaa Pyynikintori–Hervanta- ja keskusta–Tays-reiteillä vuonna 2021. Suunnitelmana on, että ensimmäisen vaiheen valmistuttua raitiotietä jatketaan Pyynikintorilta Lentävänniemeen vuosina 2021–2024. Toisen vaiheen rakentamisesta päätetään vielä kaupunginvaltuustossa viimeistään lokakuussa 2020. Yhden valtuutetun valtuustoryhmää Vaihtoehto Tamperetta lukuun ottamatta kaikki valtuustoryhmät ovat sitoutuneet Lauri Lylyn (sd.) pormestariohjelmaan, jossa sanotaan näin: "Raitiotien jatkaminen Hiedanrantaan/Lentävänniemeen toteutetaan valtuuston hyväksymän toteutussuunnitelman pohjalta kustannus-hyötyarvioon nojaten." Kaupunginhallitus päätti 18. joulukuuta 2017, että raitiotie linjataan Länsi-Tampereella ensin Lielahden vanhan tehdasalueen läpi Hiedanrannassa kohti Lentävänniemeä. Myöhemmin tehdään pistoraide Hiedanrannasta Lielahden kaupoille Lielahdenkadun ja Enqvistinkadun liittymän läheisyyteen. Linjaus oli yksi syksyn kiihkeimmistä kunnallispoliittisista puheenaiheista Tampereella. Yli 6 000 ihmistä vaatii raitiotien linjaamista Lielahden kauppakeskittymän kautta. He ilmaisivat kantansa Lielahden yrittäjien ja paikallisten omakotiyhdistysten keräämässä adressissa, joka luovutettiin joulukuun alussa pormestari Lauri Lylylle (sd.) ja kaupunginhallitukselle. Sepänkadun ja Hiedanrannan välillä raitiotie kulkee kaupunginhallituksen helmikuussa 2018 tekemän päätöksen perusteella Silta-vaihtoehdon mukaisesti ja ylittää Paasikiventien siltaa pitkin. Raitiotien linjaus Länsi-Tampereella on riippuvainen myös siitä, saako kaupunki täyttää Näsijärveä Vaitinaron kohdalla. Raitiotien on suunniteltu kulkevan Vaitinaron kohdalla täyttömaalla. Lue lisää: Näsijärven täytön valmistelua Tampereen Vaitinarossa ei saa aloittaa – Nyt haetaan kokonaan uutta ratkaisua Raitiotiejärjestelmän laajenemiseen Tampereen keskustasta etelän suuntaan aiotaan varautua rakentamalla vaihderisteyksen varaukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään. Vaihteet tehdään sekä liittymän läntiseen että itäiseen haaraan Hämeenkadun alueelle. Lue lisää: Tampereen Raitiotielle raidevaraukset Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien liittymään – kustannusarvio 1,55 miljoonaa euroa Lue lisää: Aamulehti selvitti: Tampereen valtuusto haluaa jatkaa ratikkaa – Hanketta vastustaneetkin antavat nyt tukensa Lue lisää: Kaupunginhallitus päätti: Raitiotien toisen vaiheen suunnittelu alkaa – Lielahden pistoraide mukana Lue lisää: Näin ratikka tulevaisuudessa matkaa kohti Hiedanrantaa: Paasikiventien yli tulee 100 metriä pitkä silta Lue lisää: Ratikan kakkosvaiheelle vankka tuki, Amuritunneli vastatuulessa – Kysyimme, millainen on Tampereen tulevien suurhankkeiden kannatus valtuustoryhmissä Katso animaatiosta raitiotien reitit ja pysäkit: Vuoroväli 7,5 minuuttia Raitiovaunu kulkee parhaimmillaan jopa 70 kilometriä tunnissa. Matka-aika Hervantajärveltä Pyynikintorille on noin 30 minuuttia. Pysäkillä raitiovaunu viipyy 15–30 sekuntia. Raitiovaunulla on liikennevaloissa etuajo-oikeus. Arkipäivisin raitiotieliikenteen vuoroväli on 7,5 minuuttia, eli kahdeksan vuoroa suuntaansa tunnissa. Sunnuntaipäivisin ja arki-iltoina vuoroväli on 15 minuuttia. Yöliikenteessä, jota on ainakin viikonloppuisin, väli on 30–60 minuuttia. Pääasiassa raitiovaunu liikennöi aikavälillä 04–23. Bussiliikenne syöttää matkustajia raitiotiereitille muualta kaupungista. Ideana on, että vaihtopysäkeillä voi siirtyä bussista raitiovaunuun katetun laiturin yli ilman odotusaikaa, kynnyksiä ja kadunylityksiä. Raitiolinjaston pituus on yhteensä 23 kilometriä. Kustannukset satoja miljoonia Raitiotien infrastruktuurin ja Hervantaan tulevan varikon rakentamisen kokonaiskustannusarvio oli 282,9 miljoonaa euroa, jos toinen vaihe linjataan edullisinta Hiedanrannan kautta kulkevaa reittiä. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio oli 238,8 miljoonaa euroa ja toisen 44,1 miljoonaa euroa Hiedanrannan linjauksella. Valtio maksaa raitiotiestä kolmanneksen. Vaihderisteyksen varausten rakentaminen Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien risteykseen nosti kustannusarvioita noin 1,5 miljoonalla eurolla. Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi -yhteenvetoraportissa oletettiin, että valtion 30 prosentin osuuden jälkeen kaupungin investointi raitiotieinfrastruktuuriin on noin 200 miljoonaa euroa. Lokakuussa 2018 Aamulehti uutisoi raitiotien hinta-arvioin tarkentuneen ja ylittäneen 300 miljoonaa euroa. Lue lisää: Tampereen raitiotien hintalappu tarkentuu – ykkös- ja kakkososan kustannusarvio nousee yhteensä yli 300 miljoonan euron Vaunukalusto ja rinnakkaishankkeet eivät sisälly raitiotien kustannusarvioon. Tampereen kaupunki ja Transtech Oy allekirjoittivat lokakuussa 2017 raitiotievaunujen toimitussopimuksen, jonka arvo on noin 104 miljoonaa euroa. Sopimukseen sisältyy 19 raitiovaunun lisäksi vaunujen kunnossapitoa kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi on mahdollista hankkia lisävaunuja, pidentää vaunuja myöhemmin sekä jatkaa kunnossapitopalvelua enintään 40 vuodeksi. Rinnakkaishankkeiden, joihin kuuluu muun muassa Hämeensillan remontti, kustannusarvio on noin 56 miljoonaa euroa. Vaikutusten arviointi -yhteenvetoraportin mukaan kaupunki voisi hyötyä raitiotiestä jopa 398 miljoonaa euroa muun muassa maankäytön tehostumisen, tontinluovutusten ja lipputulojen ansiosta. Ajatuksena on, että Tampere säästää, kun se voi rakentaa uutta kaupunkia edullisesti raitiotien varteen. Lisäksi kaupunki arvioi, että raitiotie nostaa tonttien ja kiinteistöjen arvoa. Raportin laskelmat ovat kuitenkin kiistanalaisia arvioita. Tampereen raitiotien kehitysvaiheen toteutuneet kustannukset olivat 10,4 miljoonaa euroa. Lue lisää: Ratikka toisi jopa 400 miljoonan euron hyödyt Tampereelle – tähän hurja lukema perustuu Lue lisää: Ratikan hintalappu ei sisällä kaikkea – kaupungille 56,6 miljoonan lisälasku rinnakkaishankkeista Lue lisää: Tällaisia tulee Tampereen raitiovaunuista: Täydessä neljä matkustajaa per neliömetri, alla 128 vetävää pyörää Lue lisää: Allianssi käytti ratikan suunnitteluun 10,4 miljoonaa euroa – nämä kaksi ideaa säästävät miljoonia Perustellaan muun muassa ympäristöystävällisyydellä Tampereen kaupunki on perustellut raitiotiehankkeen hyödyllisyyttä muun muassa sillä, että raitiotie lisäisi joukkoliikenteen käyttöä Tampereella. Sähkökäyttöistä ratikkaa pidetään ympäristöystävällisenä. Se voi kuljettaa tehokkaasti ja nopeasti ison määrän matkustajia. Raitiovaunuun mahtuu noin kolmen linja-autollisen verran matkustajia. Raitiotie rakennetaan ruuhkaisille reiteille, ja kaupunkia on tarkoitus rakentaa yhä enemmän raitiotiereitin varrelle. Kaupunki uskoo, että raitiotie houkuttelee lähelleen palveluita ja työpaikkoja ja lisää kaupunkiympäristön viihtyisyyttä vähentämällä auto- ja bussiliikenteen haittoja kuten melua ja saasteita. Raitiotiellä matkustamista pidetään turvallisempana ja miellyttävämpänä kuin bussikyytiä. Kaupunki on myös arvioinut, että raitiotie on välttämätön voimakkaasti kasvavassa kaupungissa, jonka bussiliikenne joutuu pääasiassa käyttämään pääkatu Hämeenkatua ja ylittämään Tammerkosken. Raitiotiehankkeella on ollut Tampereella paljon vastustajia. Monet ovat pitäneet hankkeen kustannuksia liian korkeina hyötyihin nähden. Myös rakentamisen aikaiset haitat liikenteelle ja keskustan vetovoimalle ovat aiheuttaneet voimakasta kritiikkiä. Lue lisää: Näin ratikka vaikuttaa: Yhä useampi joutuu kulkemaan keskustaan kahdella liikennevälineellä Lue lisää: Tampere huolestui keskustan vetovoimasta ratikkahankkeen takia – tilasi kymppitonnien konsulttiselvityksen Lue lisää: Isot yritykset hehkuttavat ratikkahanketta – "Lisää kiinnostustamme investoida Tampereelle" Vaunut tehdään Kainuussa Raitiovaunut toimittaa Transtech Oy. Vaunut rakennetaan tehtaalla Kainuussa Kajaanin Otamäessä. Raitiotievaunut ovat 37 metriä pitkiä. Transtech Oy:n tarjouksessa 37 metriä pitkien raitiovaunujen hankintahinta on noin 3,8–3,2 miljoonaa euroa kappaleelta hankintamäärästä riippuen. Alussa hinta on 3,8 miljoonaa euroa, mutta optiojärjestelmän ansiosta hinta halpenee asteittain hieman. Kalustokilpailutuksessa suomalaiselle Transtechille hävinnyt espanjalainen Stadler Rail Valencia, S.A.U. valitti hankinnasta markkinaoikeuteen, mutta markkinaoikeus hylkäsi valituksen lokakuussa 2017. Tampereen raitiovaunut ovat väriltään punaisia. Väri päätettiin julkisella äänestyksellä, jossa saattoi äänestää kolmesta etukäteen päätetystä vaihtoehdosta. Lue lisää: Nyt se on selvillä: Tampere saa punaisen ratikan, mutta äänestykset eivät pääty vielä tähän – Näin tamperelaiset kommentoivat punaista väriä Jos kansa saisi täysin vapaasti päättää, Tampereen raitiovaunut olisivat saattaneet olla pinkkejä. Näin voidaan päätellä Aamulehden verkkosivuilla syksyllä 2016 olleesta äänestyksestä, johon oli 7.10.2016 mennessä vastattu yli 25 600 kertaa. 42,6 prosenttia vastaajista oli tuolloin sitä mitä, että pinkki olisi paras väri. Tampereen vaunujen teoreettinen maksimikapasiteetti on yli 300 matkustajaa, mutta matkustusmukavuus huomioiden realistinen luku on reilut 250. Vaunujen on tarkoitus olla hiljaisia matalalattiavaunuja. Lue lisää: Ratikan vaunuhankinnasta valitus – Espanjalaisten mielestä suomalaisfirmaa suosittiin tarjouskisassa Lue lisää: Tampereen kaupungin mielestä ratikka voisi olla pinkki – "Mikä ettei" Lue lisää: Tällaisia ovat Tampereen valitsemat nopeat raitiovaunut: 300 matkustajaa ja hiljainen ääni Lue lisää: Tampereen raitiovaunu olisi isompi ja tehokkaampi kuin Stadin spora – väristä ehkä kansalaiskysely Lue lisää: Tampereen ratikan mallikappale valmistui, mutta vielä sen kyytiin ei pääse – Vaunun väri ratkeaa syksyyn mennessä Lue lisää: Tampereen ratikan muotoilijat: "Rohkeutta voidaan tuoda esiin muillakin tavoin kuin värillä" – Pinkistä ei löydetty yhteyttä Tampereen piirteisiin Historialliset kokoukset Tampereen kaupunginvaltuuston oli määrä päättää raitiotien rakentamisesta jo 24. lokakuuta 2016. Aiheesta puhuttiin 4 tuntia 34 minuuttia, mutta päätöstä ei saatu aikaiseksi, vaan asia jätettiin pöydälle. Seuraavassa raitiotiekokouksessa 7. marraskuuta raitiotie päätettiin lopulta rakentaa. Päästöstä edelsi tällä kertaa lähes kuusi tuntia kestänyt keskustelu. Valtuuston käymä raitiotiekeskustelu oli niin poikkeuksellisen värikästä ja kokouksen loppua kohti levotonta, että siitä on sittemmin tehty jopa lyhytelokuva. Osa valtuustossa käytetyistä perusteluista herätti hilpeyttä sosiaalisessa mediassa ja ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen . –Siellä äänettömyys voi tehdä kyllä. Se ei ole todellakaan jos puhutaan esteettömyydestä. Kuuro eivät kuule sitä, totesi valtuutettu Satu Sipilä (kd.) –Luuletteko tosiaan, että se Audi-mies ajaa ensin väärään suuntaan ja jättää autonsa liityntäpysäköintiin vandalismin kohteeksi ja sitten ajaa ratikalla keskustaan. Kyllä hän ajaa mieluummin autolla keskustaan, totesi Mikko Alatalo (kesk.). –On tutkittu asia, että työttömät leimautuvat pienillä paikkakunnilla ja niiden on hankala siellä elää. Niiden on helppo tulla Tampereelle, täällä on perhanasti muitakin työttömiä. Sitten voidaan kimpalla ajella ratikalla ympäriinsä, kun ei ole muuta tekemistä, totesi Timo Vuohensilta (kesk.). Raitiotiehankkeella oli lopulta valtuustossa 41 kannattajaa ja 25 vastustajaa. Yksi äänesti tyhjää. Lue lisää: "Kun kokeilee kädellä niitä palleja..." Ratikkavaltuustosta tuli sirkus, katso hervottomimmat hetket Lue lisää: 41 jaa, 25 ei, 1 tyhjä – Näin valtuutetut äänestivät Allianssi toteuttaa Raitiotieallianssi vastaa ensimmäisen vaiheen (Pyynikintori–Hervanta/Tays) raitiotieinfran; radan, pysäkkien ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta. Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. VR ja Pöyry vastaavat suunnittelusta ja VR ja YIT rakentamisesta. Raitiotieallianssilla on optio raitiotien toisen vaiheen (Pyynikintori–Lentävänniemi) suunnittelusta ja rakentamisesta sekä ratainfran ylläpidosta. Raitiotien kiskojen asennus alkoi toukokuussa 2017. Raitiotien rakentaminen aiheutti jo vuonna 2017 merkittäviä liikennejärjestelyjä muun muassa Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla, Teiskontien ja Kekkosentien risteyskohdassa ja Hervannassa. Raitiotie Oy perustettiin Loppuvuodesta 2016 perustettiin Tampereen Raitiotie Oy. Yhtiön vastaa tilaajana muun muassa raitiotieinfrastruktuurin rakentamisesta, kalustohankinnasta ja rahoituksen järjestämisestä sekä myöhemmin raitiotiejärjestelmän toimivuudesta. Lisäksi yhtiön tehtävänä on edistää yhteistyötä kaupungin ja Raitiotieallianssin välillä, varmistaa hankkeen kustannusarvion ja aikataulun pitäminen sekä toteuttaa raitiotien rakentaminen turvallisesti. Yhtiön hallitukseen nimettiin vuorineuvos Kari Neilimo , toimitusjohtaja Jukka Terhonen , johtaja Pekka Pohjoismäki , toimitusjohtaja Asko Koskinen , toimitusjohtaja Kirsi Koski , entinen ylijohtaja Kari Ruohonen ja toimitusjohtaja Elisa Saarinen . Yhtiön toimitusjohtaja on diplomi-insinööri Pekka Sirviö , joka on aiemmin vastannut Helsingin kaupungin raitioliikenteen tuottamisesta. Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö ja Tampereen Raitiotie Oy kilpailuttavat yhdessä raitiotieliikenteen operaattorin eli tahon, joka tulee ajamaan raitiovaunuja. Marraskuussa 2018 Aamulehti uutisoi, että raitiotien operointi on miljoonien eurojen arvoinen hankinta. Lue lisää : Tampereen raitiotien liikennöinnin arvo on miljoonia vuodessa ja siitä kiinnostuneet ovat pian selvillä Joulukuussa 2018 julkaistiin raitiotien liikennöitsijän kilpailutuksessa mukana olevat yhtiöt. Raitiotiehanketta kokonaisuutena koordinoi raitiotien kehitysohjelma, joka toimii Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella ja raportoi kaupunginhallitukselle. Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo kaiken oleellisen ratikkahankkeesta. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa. 16.6.2014: Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta. 15.6.2015: Kaupunginvaltuusto päätti allianssihankkeen jakamisesta kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille ja toinen osa reitin keskustasta Lentävänniemeen. 22.6.2015: Kaupunginvaltuusto valitsi kehitysvaiheen allianssikumppanin. Raitiotien infran rakentajaksi valittiin ryhmittymä, jossa ovat mukana VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy sekä aliallianssisopimuksella Ratatek Oy. Vuodet 2015–2016: Ensimmäisen osan (Hervanta–keskusta–Tays) kehitys- ja suunnitteluvaihe. 7.11.2016: Tampereen kaupunginvaltuusto päätti raitiotiehankkeesta. Vuosi 2017: Ensimmäisen osan (Hervanta–keskusta–Tays) rakentaminen alkaa Hämeenkadun länsipäässä, Itsenäisyydenkadulla, Sammonkadulla, Hervannan valtaväylällä, Insinöörinkadun pohjoispäässä, Atomipolulla, Hermiankadulla sekä varikolla. Raitiovaunujen yksityiskohtainen suunnittelu alkaa. Vuodet 2017–2020: Toisen osan (Pyynikintori–Lentävänniemi) kehitys- ja suunnitteluvaihe. Vuosi 2018: Rakentaminen alkaa Pirkankadulla, Hämeenkadun itäpäässä, Teiskontiellä, Tekunkadulla, Ensitien kohdalla, Rieväkadulla ja Tohtorinpuistossa. Vuosi 2019: Rakentaminen alkaa Vieritiellä, Kuntokadulla, Insinöörinkadun eteläpäässä ja Makkarajärvenkadulla. Vuosi 2019: Ensimmäinen prototyyppivaunu koeajoon. Vuosi 2021: Liikenne ensimmäisellä osalla alkaa. Vuodet 2021–2024: Toisen osan (Pyynikintori–Lentävänniemi) rakentaminen. Vuosi 2025: Koko Tampereen raitiotie on valmis.