Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tällaista on Aurora 17 -sotaharjoituksessa: Suomalaiset sekä hyökkäävät Ruotsiin että puolustavat sitä

Metsätiellä makaa kolme haavoittunutta ruotsalaista sotilasta. He ovat ajaneet miinaan. Yksi sai osuman nivusiin, toinen ei pysty hengittämään ja kolmas on haavoittunut kaulan alueelle. –Huotari, kolme vakavaa, huutaa ensimmäisenä paikalle ehtinyt suomalainen varussotilas. Pian viereisestä ryteiköstä juoksee neljä sotilasta paarien ja ensiapuvälineiden kanssa. He eivät tiedä, kuinka vakavia haavoittuneiden vammat ovat, mutta heidän on silti pystyttävä pelastamaan miehet. Käynnissä on Aurora 17 -sotaharjoitus ja ruotsalaisten joukkojen suomalaisille järjestämä ensiaputilanne. Harjoitukseen osallistuvat varussotilaat ovat Porin prikaatin jääkärikomppanian huoltojoukkue, joka pääsee testaamaan omaa osaamistaan uudenlaisessa tilanteessa. –Tähän harjoitukseen osallistuu siviililääkäreitä ja asevelvollisia, jotka ovat oppineet esiaputaitonsa palveluksen aikana. Harjoituksen suunnitelleet ruotsalaiset eivät tienneet, kummalle ryhmälle he tämän harjoituksen järjestävät, joten tilanne, johon varusmiehet joutuvat on haastava, kertoo kenttäsairaanhoitaja Annukka Harjuvaara . Harjuvaara on yksi neljästä maavoimien reserviläisestä, joka osallistuu Aurora-harjoitukseen. Reserviläisten lisäksi maavoimista paikalla on noin 50 henkilökunnan jäsentä ja 150 varussotilasta, jotka suorittavat asepalvelustaan Porin prikaatissa kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Yksi heistä on 22-vuotias alikersantti Ruutu . Vain sukunimellä itsensä esittelevä varussotilas kertoo, että harjoitus tuntuu hyvin todentuntuiselta. Sotilailla on käytössään muun muassa simulaattorit, jotka ovat taisteluvarusteisiin kiinnitettäviä infrapunatunnistimia ja -lähettimiä. Ne kertovat, milloin on saanut osuman ja minne. Samanlaiset laitteet löytyvät myös ruotsalaisilla, joten eri maiden taisteluvarustus on helppo saada vastaamaan toisiaan. –Ainoat laitteet, jotka eivät ole sopineet keskenään yhteen ovat viestintävälineemme. Laitteiden sijaan olemme käyttäneet yhteysupseereita, ja se on ollut tähän mennessä suurin ero, kertoo Ruutu. Jo useita päiviä kestäneet sateet ja maatilan laidalla pidettävä hyökkäysharjoitus ovat muuttaneet traktoritien lannalta haisevaksi mutavelliksi. Komppanian päällikkö, luutnantti Patrik Lindberg asettaa kartan märkää, vihreää maasturia vasten ja kertoo, että yksikkö on saanut käskyn hyökätä lähettyvillä olevan joukon kimppuun. Tien vieressä olevaan syvennykseen piilotettu ja naamioitu komentopaikka jakaa käskyt eteenpäin komppanian varussotilaille. Auroran kaltaisessa kansainvälisessä harjoituksessa harjoituksen johtajan, eli Ruotsin antamat käskyt jaetaan ruotsiksi, jonka jälkeen ne käännetään englanniksi ja lopulta tarvittaessa myös suomeksi. Kasvomaaleilla itsensä korvia myöten naamioineet varussotilaat ovat innoissaan. He ovat odottaneet tätä harjoitusta kauan. He astuivat palvelukseen tammikuussa ja saivat tietää jo alkuvaiheessa, että lähtevät syyskuussa Ruotsiin. –Tämä on meille hyvä tilaisuus verrata omaa osaamistamme muihin. Kyllä täällä hyvin pärjää varusmiespalveluksen aikana saaduilla opeilla, sanoo alikersantti Ruutu. Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, -miespäätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja. Aurora 17 on Ruotsin suurin sotaharjoitus yli 20 vuoteen. Edellinen suuri harjoitus järjestettiin vuonna 1993. Harjoitukseen osallistuu noin 20 000 sotilasta ja viranomaista. Heistä 300 on suomalaisia, jotka palvelevat ja työskentelevät maa- meri- ja ilmavoimissa. Aurora-harjoitus on jaettu neljään vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa harjoitellaan ulkomaisten joukkojen vastaanottamista, toisessa taistelutaitoja ja kolmannessa puolustusta ja hyökkäystä niin sanotussa sovelletussa vaiheessa. Lopuksi on harjoituksen purku ja palaute. Suomen osalta harjoitus kestää kokonaisuudessaan noin kaksi viikkoa. Harjoituksen hinnaksi on arvioitu noin 500–600 miljoonaa Ruotsin kruunua. Summa vastaa noin 50–60 miljoonaa euroa.