Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Sukupuuttoon metsästetyn metsäpeuran kantaa elvytetään sähköaidan takana Pirkanmaalla – ensimmäisiä vasoja toivotaan keväälle

Sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia Suomessa 100 vuotta sitten kuolleen metsäpeuran kantaa palautetaan alkuperäisille asuinsijoilleen palautusistutuksin Seitsemisen kansallispuistossa Pirkanmaalla ja Lauhanvuoren kansallispuistossa Etelä-Pohjanmaalla. Aitaa 13,5 hehtaarin suuruiselle alueelle Seitsemisessä, Liesjoentien tuntumassa ja Hoseuslammen ympäristössä rakennetaan parhaillaan. Loka-marraskuussa Seitsemiseen on määrä tuoda Ähtärin eläintarhasta kymmenkunta vaadinta ja vasaa. Jos kaikki menee hyvin, ensimmäiset vasat syntyvät palautusaitauksessa keväällä 2018. –Tarkoituksena on, että yksi villihirvas pyydetään nukuttamalla Kainuussa elävästä metsäpeurakannasta ja kuljetetaan suoraan Seitsemiseen, sanoo palautushankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta. Koko maailman kanta runsaat 4 000 eläintä Meikäläisen metsäpeuran eli suomenpeuran koko maailman kanta esiintyy ainoastaan Kainuussa ja Suomenselällä Suomessa sekä Venäjän Karjalassa. Suurpetojen takia voimakkaasti taantuneen Kainuun kanta on noin 750 ja ensimmäisestä palautusistutuksesta vuosilta 1978-1984 lähtöisin oleva Suomenselän kanta noin 1 300 yksilöä. Salametsästyksestä kärsivä Venäjän Karjalan metsäpeurakanta on oletettavasti 2 000 eläintä. 1,5–2-vuotiaina viereiselle Natura-alueelle Metsähallitus toteuttaa metsäpeuran seitsemän vuotta kestävän EU-Life -hankkeen yhdessä yhdeksän hankekumppanin kanssa. Tarhausjakson pituus Seitsemisessä on viisi vuotta. Siirrettyjen peurojen tarhassa syntyneitä jälkeläisiä palautetaan 1,5–2 vuoden ikäisinä luontoon aitauksen vieressä sijaitsevalle Natura-alueelle. Metsäpeuroille rakennetaan kyllästettyihin aitatolppiin vähintään 2,5 metriä korkea verkkoaita, jota ympäröi sähköaita hirvien ja petojen pitämiseksi tarhan ulkopuolella. Metsäpeurojen luontaisia vihollisia luonnossa ovat suurpedot susi, karhu, ilves ja ahma. Ruokitaan aitaukseen poronrehulla Aitauksessa olevia metsäpeuroja ruokitaan Liesjoentien varteen rakennettavalta ruokintapaikalta kaupallisella poronrehulla, lehtikerpuilla ja jäkälällä. Huoltoa ja valvontaa varten on palkattu paikallisia työntekijöitä. –Aitauksen sisällä sijaitsee Hoseuslampi, josta peurat saavat kesäaikaan juomavetensä. Lammelta peurat voivat nousta hyttysiä pakoon vieressä sijaitsevalle mäelle, selvittää Mykrä. Yli viiden miljoonan euron EU-hanke Metsäpeuran kannanhoitohankkeen budjetti on runsaat viisi miljoonaa euroa, josta EU:n rahoittama osuus on kolme miljoonaa. –Kokonaissummasta noin miljoona menee kahden aitauksen rakentamiseen sekä eläinten huollon vaatimiin kustannuksiin viiden vuoden aikana, sanoo Sakari Mykrä. Suomenpeura eli metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on poron luonnonvarainen lähisukulainen ja se oikea alkuperäinen peura, joka eli vielä 1600-luvulla lähes koko maassa ja oli maan asuttamisen kannalta merkittävin riistaeläin. Metsäpeura muistuttaa ulkonäöltään muita peuran alalajeja, kuten tunturipeuraa ja sen kesyä muotoa poroa, mutta on niitä kookkaampi ja pidempijalkaisempi. Metsäpeuraa metsästettiin Pohjolassa ruoaksi varsin tehokkaasti, ja se hävisi Ruotsin puolelta jo 1700-luvulla. Suomessa metsäpeurat olivat 1790-luvulle tultaessa kadonneet Oulujoen vesistön eteläpuolelta Suomenselän aluetta lukuun ottamatta, ja 1800-luvun loppuun mennessä peura oli nälkävuosien myötä pyydetty lähes loppuun koko maasta. Suomen viimeiset peurat päätyivät pataan tiettävästi 1910-luvulla. Metsäpeurakanta kuitenkin säilyi Venäjän Karjalassa, josta niitä alkoi vierailla säännöllisesti Kainuussa 1950-luvulla. Tästä alkoi metsäpeurakannan uusi kasvu Kainuussa. Toistaiseksi ainoa palautusistutus on tehty keskiselle Suomenselälle 1970–1980 -lukujen taitteessa. Metsäpeura on Suomessa uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi, mutta ei uhanalaiseksi. Vuonna 2007 julkaistussa Suomen metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö määritteli lajin kannanhoidon suuntaviivat. Kannanhoidon tavoitteena on peurakannan säilyminen elinkykyisenä ja kestävästi hyödynnettävänä riistaluonnonvarana.