Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yli joka kymmenes nuori ei käy töissä eikä opiskele – Työ ja koulutus eivät kohtaa: "Vaikeampaa kuin aikaisemmilla sukupolvilla"

Enemmän kuin joka kymmenes nuori on vuosittain työn ja koulutuksen ulkopuolella. Niin sanottujen NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) osuus 15–29-vuotiaiden ikäluokasta oli viime vuonna 11,5 prosenttia. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä nousi huippuunsa 1990-luvun laman myötä. Välissä oli parempia vuosia, mutta viime vuosikymmenen lopulla alkanut taantuma on jälleen kasvattanut heidän määräänsä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja NEET-nuorten määrän vähentäminen on myös Sipilän hallituksen asialistalla. Suhdanteet heiluttelevat nuorten työllistymistä aina enemmän kuin vanhempien ikäluokkien, kertoo Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Sanna Aaltonen . Tämä johtuu siitä, että nuoret vasta hakevat paikkaansa työelämässä. –Uralla eteneminen on vaikeampaa kuin aikaisemmilla sukupolvilla, ja työn ja koulutuksen välinen yhteys on heikompi. Nuoret voivat olla harjoittelussa, mutta se ei ole astinlauta uralla etenemiseen, vaan määräaikaisia ja tilapäisiä työsuhteita voi olla useita peräkkäin. Nuorten tilanteet vaihtelevat Vaikka koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä kertoo myös syrjäytymisestä, kaikki NEET-nuoret eivät suinkaan ole syrjäytyneitä. Luvuissa mukana olevat nuoret eivät pysy vuodesta toiseen samoina, vaan moni on työn ja koulutuksen ulkopuolella väliaikaisesti. Nuoret saattavat viettää välivuotta, valmistautua pääsykokeisiin tai odottaa opintojen tai armeijan alkamista. NEET-tilastossa on mukana myös lapsiaan kotona hoitavia nuoria vanhempia. On todettu, että syrjäytymisriski kasvaa, mikäli työn ja koulutuksen ulkopuolella ollaan kriittisessä 17–18 vuoden iässä. –Ja tietysti jos pätkiä alkaa tulla useampia, se kertoo ulkopuolisuudesta laajemminkin, Aaltonen sanoo. Ongelmat ketjuuntuvat Nuorten syrjäytymisen taustalla on harvoin jokin yksittäinen syy. Riskitekijöitä ovat Aaltosen mukaan esimerkiksi kodin ongelmat ja tuen puute läheissuhteissa. Samoin mielenterveysongelmat kytkeytyvät usein muuhun huono-osaisuuteen. Ratkaisevaa on myös se, millaiseksi lapsen suhde peruskouluun muodostuu. Koulu voi tarjota hyvät eväät jatkokoulutukseen hakeutumiseen – tai sitten se voi opettaa nuorelle, että hän ei kuulu joukkoon eikä osaa mitään. Pelkän peruskoulun varaan jääminen kasvattaa työttömyysriskiä huomattavasti. –Kyse on usein ketjuuntuvista ongelmista, ja osa niistä on sellaisia, mihin nuoret eivät voi hirveästi vaikuttaa. Kuten siihen, millaiseen perheeseen sattuu syntymään.