Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Valeuutiset ovat vaarallisia, mutta on syytä tarkkailla myös valehistoriaa

Kun Tampereen uudistunut Lenin-museo avasi ovensa yleisölle hieman yli vuosi sitten, moni huokaisi helpotuksesta. Poissa olivat omituinen henkilöpalvonta ja kritiikitön suhtautuminen Neuvostoliittoon, tilalla vankileirin pienoismalli ja tosiasioiden tunnustaminen. Ei vanhassakaan museossa varsinaisesti valehdeltu historian kulusta, mutta valittiin kyllä hyvin tarkkaan, mitä kerrottiin – ja varsinkin mitä jätettiin kertomatta. Lenin-museo on pieni mutta kiinnostava esimerkki siitä, miten hankala suhde historiaan voi olla. Aikaa Neuvostoliiton romahtamisesta museon uudistamiseen meni neljännesvuosisata. Maailmalla historiaa kirjoitetaan uusiksi nyt kovalla kädellä, eikä esimerkkejä tarvitse etsiä kaukaa. Kun ottaa otteen historiasta, saa haltuunsa myös kansallisen muistin. Sen manipuloiminen on Vladimir Putinin hallinnon ydintä, kirjoittaa brittilehti Guardian . Diktaattori Josif Stalinin hallinnon aikana kymmeniä miljoonia ihmisiä kuoli vankileireillä, nälänhätään ja teloituksiin. Nyt Stalinin kunniaa palautetaan patsas kerrallaan, ja hirmuhallinnon rikoksia penkovia ihmisoikeusaktivisteja ja tutkijoita ajetaan ahtaalle. Venäjällä historialliseen peukaloimiseen kannustavat ulkopoliittiset syyt, kuten Putinin hallinnon halut palauttaa Venäjän vaikutusvaltaa. Ja on historian peukaloimisen tärkeys ymmärretty muuallakin. Unkarissa presidentti Viktor Orbán kirjoittaa historian synkkiä hetkiä edullisempaan valoon, esimerkiksi levittämällä muukalaiskammoa ja äärioikeistolaisia salaliittoteorioita. Xi Jinpingin johtama Kiina suhtautuu hyvin peneseästi kulttuurivallankumouksen ja Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien käsittelemiseen, koska epämukavien historiallisten tapahtumien käsitteleminen nähdään uhkana kommunistiselle hallinnolle. Historian vääristeleminen kertoo hallinnon ja yhteiskuntajärjestelmän heikkoudesta. Silti se ei ole vain diktatuurien tai muilla tavoin sekasortoisten valtioiden ongelma. Siitä kertovat karua tarinaa varsin joustavasti totuuteen suhtautuvan Donald Trumpin Yhdysvallat ja brexitin jälkeinen Britannia. Viime aikoina Trump on valheellisesti väittänyt esimerkiksi uudistaneensa Yhdysvaltojen ydinasearsenaalin voimakkaammaksi kuin koskaan aiemmin ja allekirjoittaneensa enemmän lakiehdotuksia kuin kukaan muu presidentti. Elokuun alussa Trump alkoi julkaista Facebook-sivullaan Real News eli Oikeat Uutiset -uutislähetystä, joka kertoo asiat Trumpin kannalta parhain päin. Britanniassa brexitin kannattajat ovat nähneet suurta vaivaa saadakseen oman vaihtoehtoisen historiankirjoituksensa paremmin kuuluviin. Britannia oli itse luomassa Euroopan unionia – tai Euroopan Yhdysvaltoja, kuten Winston Churchill haaveili – mutta brexitin kannattajien käsittelyssä unionin alkuperäinen toiminta-ajatus on unohdettu. Maailman esimerkit todistavat, ettei mikään historia ole turvassa vaikutuspyrkimyksiltä. Vahvat yhteiskunnat ja avoimet demokratiat pystyvät vastustamaan paremmin niitä tahoja, jotka yrittävät kaapata historian omiin tarkoituksiinsa. Tärkeää on myös kyetä tunnustamaan menneisyydessä tehdyt virheet ja oppia niistä. Omiin virheisiinsä suhtautuu sokeasti vain oirehtiva yhteiskunta.