Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Miksi opiskelija joutuu selvittämään suhteitaan Kelalle? – Ruokakuntaa-käsitteen olisi syytä jäädä historiaan

Elokuun alussa opiskelijan tuet muuttuvat. Voimaan astuvat opintotuen leikkaukset, joiden myötä opintoraha pienenee noin 90 euroa, ja korkeakouluopintojen tukiaika lyhenee 64 tukikuukaudesta 54 tukikuukauteen. Samalla opintolainan osuus suurenee, ja opintorahan asumislisän maksaminen lopetetaan. Elokuun alusta alkaen opiskelijat siirtyvät myös yleisen asumistuen piiriin. Keskustelussa hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt asumislisän lakkauttaminen, vaikka myös sillä on merkittäviä vaikutuksia opiskelijoiden elämään ja toimeentuloon. Pohjimmiltaan yleiseen asumistukeen siirtyminen on kaivattu ja tarpeellinen uudistus. Siitä hyötyvät etenkin yksin suurilla paikkakunnilla asuvat opiskelijat, sillä yleinen asumistuki ottaa huomioon elinkustannukset. Parannusta on myös se, että asumistuki on ympärivuotinen eikä tukikuukausiin sidottu. Muutos myös selkeyttää Suomen monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää. Asumistuessa on kuitenkin yksi suuri ongelma, joka olisi syytä ratkaista mahdollisimman pian. Asumistukea ei makseta yksittäisille ihmisille, vaan ruokakunnille. Vanhahtavalta kalskahtava termi on osoittautunut sekä edustamansa maailmankuvan että käytännön seurausten kannalta ongelmalliseksi. Jos asumistuen saajat kuuluvat samaan ruokakuntaan, tukea maksetaan vain toiselle. Jos kumppani käy töissä, ei opiskeleva osapuoli saa asumistukea lainkaan. Se on sikäli merkittävä ongelma, että nykyisessä talous- ja työtilanteessa opiskelijoiden työllistymistä tulisi helpottaa kaikin keinoin, ei vaikeuttaa sitä. Samaan ruokakuntaan kuuluvat määritelmällisesti esimerkiksi avo- ja aviopuolisot, lähisukulaiset ja ne, jotka ovat tehneet yhteisen vuokrasopimuksen. Erikoista kyllä, samaan ruokakuntaan kuuluvat myös toisilla paikkakunnilla asuvat puolisot ja tilapäisesti poissa olevat henkilöt. Ongelmallista on se, että "epäselvissä tapauksissa" Kela arvioi, ketä ruokakuntaan kuuluu. Tapauskohtainen harkinta johtaa helposti omituisiin tilanteisiin, joissa kämppäkaverit ovat käyttäneet huomattavasti aikaa ja vaivaa todistaakseen, millainen heidän suhteensa laatu on. Keskeiseen rooliin nousee yksittäisen viranomaisen tulkinta. Se voi johtaa epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, mikä on ongelmallista, kun kyse on näin perustavanlaatuisesti toimeentuloon vaikuttavista kysymyksistä. Ruokakunta-ajattelun on katsottu heijastavan vanhanaikaista maailmaa, jossa nuoretkin pariskunnat vastaavat toistensa elättämisestä. Käytännössä näin ei tietenkään usein ole, vaan myös avopuolisot vastaavat itse omista tuloistaan ja menoistaan. Selvitysten ja lisäselvitysten pyytämistä on puolestaan pidetty nöyryyttävänä ja kiusallisena. Kieltämättä on todella omituista, että ihmisen täytyy vuonna 2017 laatia ihmissuhdetilanteestaan yksityiskohtaisia selontekoja valtion viranomaiselle, eikä sellaista täytyisi kenenkään joutua kokemaan. Kohtuullista olisi, että viranomainen luottaisi tuen hakijan omaan ilmoitukseen. Selvitys- ja lisäselvityspyynnöt antavat myös vaikutelman tuenhakijoita kohtaan tunnetusta epäluottamuksesta: ikään kuin hakijat pyrkisivät väärinkäyttämään järjestelmää niin toistuvasti, että sitä on erikseen ankarasti valvottava. Sekään ei ole enää tätä päivää.