Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Puola on matkalla kohti diktatuuria – Voiko EU puuttua tilanteeseen?

Puolasta kantautuu jälleen huolestuttavia uutisia. Maata johtava Laki ja oikeus -puolue (PiS) pyrkii tuoreimmilla lakiesityksillään murentamaan yhtä demokraattisen yhteiskunnan elinehtoa, vallan kolmijakoa. Puolan parlamentti hyväksyi heinäkuun puolivälissä lain, jonka mukaan parlamentti saa valita jäsenet neuvostoon, joka nimittää tuomarit Puolan tuomioistuimiin. Koska Laki ja oikeus -puolueella on parlamentissa enemmistö, se käytännössä myönsi nimitysoikeuden itselleen. Aiemmin valta on ollut istuvilla tuomareilla. Korkeimman oikeuden poliittinen ohjaaminen on merkittävä uhka Puolan demokratialle myös käytännössä, koska korkein oikeus esimerkiksi vahvistaa vaalitulokset. Muutos on todennäköisesti vastoin Puolan perustuslakia, mutta esteen sijaan se on korkeintaan hidaste PiS:lle, koska perustuslakia valvova perustuslakituomioistuin on käytännössä halvaantunut jo aikoja sitten. Kuluvalla viikolla parlamentissa on käsitelty myös lakiesitystä, joka toteutuessaan johtaisi korkeimman oikeuden nykyisten tuomareiden erottamiseen. Virkansa saisivat pitää vain tuomareita valitsevan neuvoston valitsemat tuomarit – eli käytännössä PiS:n suosikit. Puolassa ajetaan ahtaalle myös lehdistöä, ja tuoreessa muistissa on vielä sekin, kuinka viime syksynä Laki ja oikeus -puolue yritti ajaa läpi aborttien täyskieltoa. Suunta on vähintäänkin huolestuttava. Puola ottaa nyt valtavia harppauksia taaksepäin, ja kehityskulku olisi tärkeää saada katkaistua. Ongelmaan on herätty myös Euroopan unionissa, jota usein moititaan hampaattomaksi tämänkaltaisissa tilanteissa. Unionilla olisi nyt tilaisuus oppia virheistään. EU:ta on aiheellisesti kritisoitu siitä, ettei se puuttunut tarpeeksi ajoissa demokratian rapautumiseen Unkarissa. Puolankin kehitykseen olisi pitänyt puuttua jo kauan sitten. EU on nyt hyvin lähellä "äärimmäisen ankarien" kurinpitotoimien käynnistämistä ( HS 19.7.). Komissio harkitsee seitsemännen artiklan käynnistämistä, mikä merkitsisi sitä, että Puolalta voitaisiin viedä äänioikeus EU-maiden päätöksenteossa. Tälläkin kertaa pöydällä on myös pehmeämpiä vaihtoehtoja. Komissio saattaa käynnistää uuden "rikkomusmenettelyn" Puolaa vastaan. Se on äänioikeuden menettämistä lievempi toimenpide. Pahimmillaan asia voi edetä EU-tuomioistuimeen, ja jäsenmaalle voidaan määrätä sakkoja. Onkin hyvin epätodennäköistä, että EU turvautuu seitsemänteen artiklaan. Äänioikeuden vieminen voi johtaa siihen, että maa ajautuu ulos EU:sta. Toinen ero on nyt viimeinen asia, mitä EU:ssa kaivataan. Lisäksi äänioikeuden vieminen vaatisi kaikkien EU-maiden hyväksynnän. Sekään ei tässä tilanteessa vaikuta todennäköiseltä. Äärimmäisessä kurinpitotoimessa epäonnistuminen olisi epätoivottu kolaus unionin arvovallalle. Kenties ratkaisu löytyy jälleen rahasta. Yksi vaihtoehto on, että jäsenmaille maksettavat tukiaiset sidottaisiin siihen, miten hyvin tai huonosti ne kykenevät noudattamaan demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia. Rahoitus on elintärkeä juuri Puolan ja Unkarin kaltaisille maille. Nykyään tukia voidaan jäädyttää, jos jäsenmaa lipsuu taloudenpidossaan. Puolan ja Unkarin taantuminen osoittaa, että mekanismit on ulotettava koskemaan myös ihmisoikeuksia.