Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Moron luontotohtori: Huolestunut lukija kysyy, vahingoittiko hän Parkanossa hentoa jalopuun tainta

Syksy saapuu, mutta luontokysymyksiä riittää vielä pitkään. Uusiakin saa lähettää: moro@aamulehti.fi . Kuva on välttämätön, jottei tunnistaminen mene arvailun puolelle. Moron luontotohtorin virkaa hoitaa Tomi Kumpulainen , joka on luonnontieteellisen museon amanuenssi. Lukija kysyy: Poden voimakasta syyllisyyden tunnetta, olenko katkaissut lehtosaarnen hennon taimen? Kosteassa rantapajukossa huojuu tuulessa erikoisen näköinen valtavan suurilehtinen lähes kaksimetrinen puuverso. On jo hämärää, nappaan puukolla latvuksen mukaani, kuvaan sen kotona, mittaan lehden 40 senttiä kannasta kärkeen, alan selata kasvikirjaa, kauhistun. Olen pohjoisen Pohjanmaan poikia, ei siellä jalopuut kasva ja levinneisyyskartan mukaan Parkanonkin pituuspiirillä se on ylen harvinainen, "yksinäinen saarnipuu" on tuttu vain Juha Vainion surullisen haikeasta laulusta, selitän itselleni. Vain luontotohtori voi enää auttaa, vai voiko? Pontinalku Luontotohtori vastaa: On ilo antaa helpottava vastaus, sillä kuvissa esiintyy terttuselja, monille pihan perältä ja tienvarsilta tuttu pensas. Sen lehti muistuttaa saarnen vastaavaa, mutta lehdyköitä on vähemmän, vain viitisen. Saarnella niitä on 2–3 kertaa niin paljon. Taimesta on vaikea etsiä muita tuntomerkkejä, mutta yksi on haju. Koko selja haisee kosketettaessa pahalle. Se on myös lievästi myrkyllinen punaisten marjojen hedelmälihaa lukuun ottamatta. Terttuselja on kotoisin Keski-Euroopasta, mistä se tuotiin meille satoja vuosia sitten koristeeksi ja ehkä rohdoskasviksi. Sittemmin se on levinnyt luontoon. Se jää aina parin metrin mittaiseksi. Saarni on meillä harvinainen, kuten kysyjä sanoo, ja kasvaa vain eteläisissä lehdoissa, mutta voi tulla yli 20 metriä korkeaksi puuksi.