Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelaispoliitikko suitsuttaa hyvinvointivaltiota, sen vuoksi koronan uhat ihmisille ovat pienemmän kuin monessa muussa maassa

Koronaviruspandemia on aiheuttanut maailman laajuisen inhimillisen kriisin. Joudumme ponnistelemaan vielä pitkään akuutin vaiheen yli. Kriisin jälkeen moni asia muuttuu. Yksi niistä on suhtautuminen hyvinvointivaltioon. Poliittinen oikeisto ja työantajajärjestöt ovat vuosikymmenien ajan tukeneet klassisen taloustieteen teorioiden kautta muodostettua politiikkaa, joka on vienyt pohjaa hyvinvointivaltiolta. Julkisen sektorin roolia on haluttu alistaa markkinavoimille, ja rahoituspohjaa leikata veronalennuksilla. Julkinen ja yksityinen sektori on haluttu asettaa vastakkain. Malliesimerkki tästä oli keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistohallituksen ajama markkinoihin pohjautunut sote-malli. Se olisi tuskin selviytynyt käsillä olevasta kriisistä. Kriisi onkin kirkastanut hyvinvointivaltion merkitystä. Kun arki järkkyy, olemme lopulta riippuvaisia toisistamme. Yleinen ja yksilön etu eivät olekaan ristiriidassa. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on pohjimmiltaan kyse juuri siitä, että voimme hädän hetkellä saada aina tukea toisiltamme niin yksilöinä kuin kansakuntana. Suomessa koronaviruksen aiheuttamat uhat ihmisten terveydelle ovat huomattavasti pienemmät kuin useimmissa muissa maissa. Syy on ennen muuta hyvinvointivaltion rakenteissa. Täällä kaikki ovat kattavan terveysjärjestelmän piirissä, ja palkalliselle sairauslomalle pääsee matalalla kynnyksellä. Kattava sosiaaliturva auttaa lomautettuja ja työpaikkansa menettäneitä. Vahva hyvinvointivaltio on näyttänyt etunsa. Kriisi on vakuuttanut meidät vahvan valtion merkityksestä myös talouselämässä. Äkillinen poikkeustilanne on saanut Suomen talouden polvilleen, ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat valtion apua selviytyäkseen. Yritysten tukeminen on perusteltua paitsi yritysten, myös työntekijöiden ja laajemmin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Yritysten pelastamiseen panostetaankin miljardeja lainarahoituksena ja suorana tukena. Vahvan hyvinvointivaltion legitimiteetti vahvistuu kriisin myötä. Ihmiset ja myös elinkeinoelämä ymmärtävät, että vain vahvalla hyvinvointivaltiolla on resursseja ja kykyä ottaa vastuu yhteiskunnan ja yksilöiden selviytymisestä. Toivottavasti näemmekin jatkossa enemmän esityksiä hyvinvointivaltion vahvistamiseksi ja uudistamiseksi kuin heikentämiseksi. Kirjoittaja on valtuustoryhmän puheenjohtaja (sd.) Tampereen kaupunginvaltuustossa.