Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Ehdokkaita on liikaa, moni on väkisin täytteenä – eurovaalien järjestelmää olisi uudistettava

EU-parlamenttivaalien ehdokasasettelu hämmentää äänestäjiä. Mukana on poliitikkoja, jotka eivät aio ottaa vastaan meppipaikkaa, vaikka tulisivatkin valituksi. Muutoinkin mukana on paljon ilmiselviä täyte-ehdokkaita. Kenties tärkeimmät vaalijärjestelmään liittyvät kysymykset ovat kuitenkin jääneet kysymättä – ja siksi vaille vastaustakin. On nimittäin todella kummallista, että kukin puolue tai yhteislista saa asettaa 20 ehdokasta. Paikkoja on kuitenkin jaossa suomalaisille vain 14. Jos Britanniakin EU-eronsa lykkääntyessä mahdollisesti edelleen joutuu valitsemaan jäseniä EU-parlamenttiin, kuuluu Suomessa jaettavaksi enää 13 meppipestiä. Systeemi siis pakottaa puolueet ja kansanliikkeet haalimaan puoliturhia pyrkijöitä listoille. 20 ehdokkaan määrä periytyy EU-jäsenyytemme alkuajalta, jolloin Suomesta lähti aina 16 edustajaa Strasbourgiin ja Brysseliin. Unionin laajetessa ovat paikat huvenneet. Vaalijärjestelmää ei ole kuitenkaan haluttu uudistaa. Toinen äänestäjän kuluttajansuojaa haittaava ilmiö on vaaliliittojen mahdollisuus. Se on mietityttänyt myös eduskuntavaaleissa. Yhdelle aatteelle annettu ääni voi silloin päätyä hyödyttämään aivan toisen suuntaista politiikkaa ajavaa ehdokasta. Kymmenen vuotta sitten Sari Essayah nousi europarlamentaarikoksi, kun kristillisdemokraatit oli liittoutunut EU-vaaleihin perussuomalaisten partneriksi. Timo Soinin suuri suosio oli pitkälti menestyksen takana. Itse parlamentissa Essayah kuitenkin asettui jäseneksi samaan puolueryhmään kokoomuslasten meppien kanssa. Soini taasen löysi kodikseen EU-kriitikoiden EFD-ryhmän. Samaa listaa Suomessa äänestäneen kansalaisen mandaatilla ajettiin seuraavat viisi vuotta kahta täysin erisuuntaista poliittista linjaa. Vaaliliitot EU-vaaleissa olisivat loogisia ainoastaan sellaisten puolueiden kesken, jotka toimivat samassa europuolueessa. Keskusta ja rkp ovat kumpikin liberaalin Alden jäsenpuolueita. Kokoomus ja kristillisdemokraatit toimivat molemmat keskustaoikeistolaisessa EPP:ssä. Vielä neljännesvuosisata Suomen EU-jäsenyyden toteutumisesta meillä käydään eurovaaleja kovin kansallisten traditioiden mukaan. Puolueet ja poliitikot ovat tehneet kovin vähän sen eteen, että vaalien todellinen luonne avautuisi äänestäjille.