Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

”Graffittien poiston hinnalla saisi jokaiselle sairaanhoitajalle 1500 euron koronalisän tai kaikille suomalaisille 20 euroa puhtaana käteen”

Moro -lehden lukija Kari Koort on koronakevään aikana ulkoillut paljon kotikaupungissaan ja kuvannut ympäristöä. Erityisesti Ranta-Tampellan alueelle ja Näsipuistoon ilmestyneet graffitit harmittavat häntä. Tampereen kaupunki on jo luvannut aloittaa puhdistamisen. Näin Kari Koort kirjoittaa: Tänä koronakaranteenien aikana ulkoilen usein Näsikalliolla, Tampellan ja Ranta-Tampellan alueella, Wilhelm von Nottbeckin puistossa ja muualla tällä upealla ranta-alueella, joka on tehty Tampereen käyntikortiksi sekä historiallisen merkittävyyden että kansallismaiseman ansaitsevan erityisyyden takia. Nautinko ulkoilustani aina? Vai tuleeko välillä paha olo? Tampereella on graffiteilla erityinen asema. Muraaleja on tehty moniin taloihin, muun muassa Tesomalle Fingerporit 2018 ja viimeisimmäksi runofestivaalien kunniaksi Mirkka Rekola-muraali. Myös monin paikoin on seiniä, joihin on luvalla saanut tehdä taideteoksia, ”piissejä” tai ”tägejä”. Graffititaiteilija Tero Karvinen oli jopa Pirkanmaan läänintaitelija 2011– 2012. Sähkölaitos mahdollisti 100 sähkökaapin maalaamisen graffiteilla 2019. Hiedanrannassa on vanhan tehtaan rakennuksissa suuria piissejä. Näistä tulee hyvä mieli, näistä nauttii. Entä luvattomat graffitit, joita usein kutsutaan töhryiksi. Niitä ilmestyy julkisiin ja yksityisiin paikkoihin. Tammerkosken puisiin kaiteisiin, puiston penkkeihin, roskalaatikoihin ja -pönttöihin, Milavidan ympäristöön kallioihin, rautatie- ja Näsinsiltoihin, Otto Gustafssonin puiston melusuojaan, talojen seiniin, sähkökaappeihin, liikennemerkkeihin, valopylväisiin, Finlaysonin Palatsin mainoskylttiin jne. Jokainen voi katsoa itse, missä niitä on sekä arvioida, on tehty kuva ja nimikirjoitus, tägi, luvallinen vai ei. Miettiä voi myös, ovatko ne nautinnollisia ja tähän arvoympäristöön sopivia? Kun liikut omalla alueellasi, katso kuinka paljon löydät graffiteja. Mieti myös, kaunistavatko ne ympäristöä vai ovatko selvää töhryä? Rangaistuksena sakkoja tai vankeutta Luvaton graffiti on rikos, jonka poliisi tutkii omaisuuteen kohdistuvana vahingon tekona. Lievänä vahingontekona rangaistus voi olla sakkoja ja/tai korkeintaan vuosi vankeutta. Jos teko katsotaan törkeäksi, voi vankeutta saada jopa neljä vuotta. Komisario Tero Tusa (Länsi-Suomi) korostaa Yle.fi:n mukaan, että koska on vaikea saada poliisia paikalle nopeasti, kannatta koettaa ottaa itse kiinni vahingon tekijä. Hän viittaa yleiseen kiinniotto-oikeuteen. Poliisi toivoo myös mahdollisten silminnäkijöiden puuttuvan tilanteeseen heti (yle.fi). Ketkä ovat asianomistajia? Ketkä maksavat korvaukset ja korjaavat toimenpiteet, jos töhrijää ei saada kiinni? Omakotitalon ja sen pihapiirin sotkemisessa asianomistaja on selvä. Taloyhtiön omaisuutta töhrittäessä maksajia on useampia, ja maksu sisällytetään yhtiövastikkeeseen. Julkisessa omaisuudessa olemme asianomistajia me kaikki, ja kustannukset kuluttavat verovarojamme. Olemme kaikki kuulleet juttuja Neuvostoliiton ajan asenteesta, jonka mukaan valtion omaisuudesta ei kannata välittää, ja sen takia maatalous- ja metsäkoneet saattoivat jäädä pellolle tai metsään, parketit piikattiin polttopuiksi tai lentokerosiini kaadettiin ojaan. Eihän se koskenut omaa pussia. Yli 10 vuotta entisen Neuvostoliiton alueella työtä tehneenä olen nähnyt nuo esimerkit tosiksi. Suomessa sekä kunnan että valtion kustannukset koskevat varmasti omaa pussia. Jos sallimme tai hyväksymme töhryt, voi jopa sanoa, että edellinen Neuvostoliitto-esimerkki on ajankohtainen kertoa myös meistä. Joku voi sanoa, että täytyyhän taiteilijoiden saada harjoitella. Mutta miksi luvattomilla paikoilla? Emme salli kuvanveistäjien harjoitella puistoissa, piikata kallioita tai veistellä puita tai vääntämällä sillan kaiteita tai tikapuita toiseen asentoon. Emme salli taidemaalareiden maalaavan teosten kokeiluja seinäpinnoille. Helsingin kaupungin tutkimuksessa viitataan ns. rikotun ikkunan teesiin, jonka mukaan rikottu ikkuna kertoo paikan olevan hylätty, siitä ei huolehdita, ja siellä voi jatkaa samanlaista hävittämistä. Tästä oli hiljan hyvä esimerkki Tampereellakin purkua odottavien kerrostalojen vandalisoimisessa. Ilmaiseeko siis luvattomiin graffiteihin puuttumattomuus, että näistä paikoista ei huolehdita, ja se toimii kuin kutsuna näille luvattomien graffitien ”taiteilijoille”. Rangaistukset tuovat mainetta Töhrijöiden asenteesta tutkijat kertovat, että suhtautuminen rangaistuksiin on kuin jääkiekon jäähyihin. Niitä tulee pelin kuluessa. Jotkut jopa kokevat rangaistukset meriittinä ja nimimerkin –  tägin –  kuuluisuutena. Yle.fi -haastattelussa korostettiin yön hiljaisuudessa saatavaa jännitystä, ympäristön tarkkailua ja maalauksen saamista valmiiksi euforisena tunteena, jonka jälkeen ”jalkakin nousi keveämmin”. Luvattomien graffitien kustannukset ovat huikeita. Esimerkiksi VR käyttää jatkuvasti vuosittain yli 500 000 euroa graffitien poistamiseen ja lisäksi joka kolmas kertaa on vaunut maalattava uudelleen. Vuonna 2009 VR arvioi kuluiksi yli 1 100 000 euroa. Mitä muuta olisi voitu tällä summalla saada, esimerkiksi koronavirushoitajille lisävarusteita? Kuopion kaupungissa töhryjen poistoon tarvitaan jopa yli 200 000 euroa ( Savon Sanomat ). Tampereen kaupunki käyttää vuosittain graffitien poistoon jopa 150 000 euroa (Tampereen kaupunki). Yhden töhryn poistaminen voi maksaa yli 1 000 euroa ( Uusimaa 8.4.2020). Poistoja tekevien yritysten yksikköhinnat vaihtelevat 80 euroa - 900 euroa koosta ja pohjasta ym. riippuen. Toisen arvion mukaan pienen graffitin (alle neliö) poisto maksaa 330 euroa , ison ja korkealla olevan jopa 1830 euroa . Rangaistukset ovat myös kovia. Valkeakoskelaiset nuoret saivat nuorina henkilöinä ( alle 18v.) sakko- ja puhdistuskuluja yli 1 000 euroa kukin ( Al 2019). Helsingissä 21-vuotias mies sai korvausvaatimuksena 12 000 euroa sekä seitsemän kuukauden ehdollisen tuomion useista töhrinnöistä ( HS ). Samoin Helsingissä kaksi 16-vuotiasta poikaa sai 25 000 euron korvausvaatimuksen 130 graffitin tai tägin tekemisestä ( Uusi Suomi ). Ajatelkaapa ajatusleikkinä: Suomessa saatetaan tehdä 200 000 luvatonta graffitia ja tägiä vuodessa, jos mukaan lasketaan kaupungeissa, kunnissa, yrityksissä, liikennevälineissä ja yksityisille tehdyt töhryt. Pelkästään Näsikallion seudulla on yli 100 töhryä, joten määrä voi olla jopa alakanttiin. Niiden poistamisen keskihinta on 550 euroa, joten kustannukset olisivat Suomessa 110 000 000 euroa. Jos töhriminen loppuisi, tulla summalla saisi jokaiselle suomalaiselle sairaanhoitajalle 1 500 euroa korona-lisäpalkkion, Ranskan terveydenhuollon tilaamia kasvosuojuksia 220 000 000 kappaletta, 2 200 kappaletta täyssähköisiä Volvo 40 XC julkiseen käyttöön tai joka ainoalle suomalaiselle vauvoista vaareihin 20 euroa puhtaana käteen. Vaikka ei välittäisi säästöistä, olisi hienoa saada ympäristömme siistimmäksi. Kari Koort