Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Venuksen kaasukehästä löytyi kaasua, joka saattaa olla merkki elämästä

Kansainvälinen tutkijaryhmä on havainnut fosfiinikaasua Venuksen kaasukehässä. Tutkijoiden mukaan löydös kertoo siitä, että Venuksesta saattaa löytyä mikrobitason elämää. Fosfiinin löytyminen kiviplaneetan kaasukehästä voi olla merkki elämästä, sillä maapallolla fosfiinia syntyy vain biologisissa prosesseissa. Fosfiini on myrkyllinen kaasu, jota muodostuu hapettomissa olosuhteissa elävän orgaanisen aineen hajotessa. Lisäksi fosfiinia syntyy teollisuuden prosesseissa. Fosfiinia ei ole aiemmin löydetty muilta kiviplaneetoilta, mutta sitä syntyy kaasuplaneettojen kaasukehässä korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Venus on Maan tapaan kiviplaneetta, jonka koko, massa ja rakenne ovat lähellä Maan mittoja. Tutkimuksen fosfiinilöydöksestä julkaisi maanantai-iltana Nature Astronomy -tiedelehti. Cardiffin yliopiston professori Jane Greaves kollegoineen tarkkaili Venusta teleskoopilla ja ra­dioteleskoopeilla vuosina 2017 ja 2019. He havaitsivat fosfiinia teleskoopin spektrikäyrässä ja ar­vioivat, että sen pitoisuus Venuksen pilvikerroksessa olisi noin 20 miljardisosaa (ppb). Maan alailmakehän ylä­osissa havaitut fosfiinimäärät ovat Venuksen pitoisuuksia pienempiä. Lähdettä ei ole onnistuttu määrittelemään Tutkijat yrittivät selvittää, millaisilla epäorgaanisilla tavoilla fosfiini olisi voinut syntyä: esimerkiksi meteoriittien mukana, salamoissa tai kemiallisissa prosesseissa planeetan sisäosissa ja kaasukehässä. He eivät onnistuneet määrittelemään lähdettä, sillä Venuksen kaasukehän ke­miaa ei tunneta vielä riittävästi. Tutkijat epäilevät, että fosfiinin muodostumisen syynä olisi jokin tuntematon valokemiallinen tai geokemiallinen prosessi. Esimerkiksi Auringon ultraviolettisäteily pilkkoo kaasukehän yläosissa molekyylejä, minkä seurauksena voi muodostua uusia kemiallisia yhdisteitä. Geokemiallisella prosessilla tarkoitetaan puolestaan planeetan sisäosien korkeassa paineessa ja kuumuudessa tapahtuvia kemiallisia reaktioita. Vaihtoehtoisesti taustalla voi olla tutkijoiden mukaan mikrobien aiheuttama biologien prosessi, jolloin fosfiini olisi merkki elämästä Venuksen pilvikerroksessa. Sen varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta. Venuksesta on etsitty elämän merkkejä jo pitkään. Planeetan on arveltu olleen miljardeja vuosia sitten elinkelpoinen. Tällä hetkellä Maan naapuri­planeetalla vallitsee voimakas kasvihuoneilmiö. Venuksen kaasukehästä 96 prosenttia on hiilidioksidia, mikä luo planeetalle karut olot. Pintalämpötila ko­hoaa keskimäärin 460 asteeseen, ja Venus on Aurinkokunnan kuumin planeetta. Paine sen pinnalla on yli 90 kertaa suurempi kuin Maassa, jossa samanlainen paine vallitsee 900 metriä merenpinnan alapuolella. Tutkijat ovat kuitenkin arvioineet, että Venuksen pilvikerroksessa noin 53–62 kilometriä maanpinnasta olosuhteet voisivat olla mikrobitason elämälle suotuisat. Lämpötila ja paine ovat pilvikerroksessa sen verran maltilliset, että samanlaisissa olosuhteissa syntyy elämää myös maapallolla. Ei välttämättä merkki elämästä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri pitää fosfiinilöytöä kiinnostavana. Hänen mukaansa 20 miljardisosan fosfiinipitoisuus on sen verran suuri, että todennäköisesti kyse on mittausvirheen sijaan selkeästä tuloksesta. – Onhan se yllättävää, että Venuksesta löytyy fosfiinia, sillä aiemmin sitä ei ole Maan lisäksi muilta kiviplaneetoilta löytynyt. Fosfiinia on tiedemaailmassa pidetty mahdollisena merkkinä elämästä, Harri sanoo. Elämän löytymiseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Jotta fosfiinin alkuperästä voitaisiin varmistua, pitäisi Venuksen kaasukehään lähettää mittalaitteita, jotka ottavat pilvikerroksesta näytteitä pitkiä aikoja kerrallaan ja analysoivat niitä paikan päällä. Senkin jälkeen fosfiinin alkuperä saattaa jäädä mysteeriksi. – Siinä välissä on vielä aika monta jos-sanaa ennen kuin elämän löytymisestä Venuksessa voitaisiin varmistua. Puhutaan jopa kymmenistä vuosista. Harri itse uskoo, että fosfiinin muodostumisen taustalla on mikrobien sijaan jokin epäorgaaninen prosessi. Hänen mukaansa 20 miljardisosan fosfiinipitoisuus on niin suuri, että se vaatisi valtavan määrän lisääntymään kykenevää mikrobimassaa. – Orgaanisten molekyylien muodostuminen ei vielä riitä elämän syntymiseksi, sillä maailman yksinkertaisinkin mikrobi on järkyttävän monimutkainen yhteen molekyyliin verrattuna, Harri sanoo. – Herää siis kysymys siitä, voisiko näin vilkasta elämää muodostua 60 kilometrin korkeudessa pilvipeitteen yläreunassa. Onhan se toki mahdollista. Viitteitä elämästä Venuksen pilvissä on löydetty myös aiemmin. Tutkijaryhmä julkaisi kaksi vuotta sitten Astrobiology-tiedelehdessä artikkelin , jonka mukaan Venuksessa saattaa olla mikrobitason elämää kaasukehän pilvissä noin 40–60 kilometrin korkeudessa maanpinnasta. Tutkijoiden mukaan Venuksen pilvissä olevat tummat kohdat voivat olla seurausta bakteeritason elämästä. Myös maapallolta löytyy bakteereita, jotka selviävät hyvin karuissa olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä.