Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela oli saada nimikkotien väärällä nimellä, kunnes valpas äidinkielenopettaja puuttui asiaan

Ilman äidinkielenopettajan mielipidettä Orimattilan haulikkoradalle ei tultaisi Olympiavoittajantietä pitkin. Yhtä hyvin tien nimenä voisi olla Saduntie. Vai voisiko? – Paikallisen äidinkielenopettajan mielestä ei. Saduntie voisi kuulemma olla melkein kenen tahansa tie, mutta Olympiavoittajantie sopi hänen mukaansa vain minulle, haulikkoampuja Satu Mäkelä-Nummela selvittää tien nimihistoriaa. Mäkelä-Nummela sai oman tiensä vuonna 2009, kun hän oli edellisvuotena voittanut trap-ammunnassa olympiakultaa Pekingissä. Tänä kesänä hänen piti lähteä neljänsiin olympialaisiinsa, mutta Tokion kesäkisat siirtyivät vuodella koronaviruspandemian takia. Nyt aika on mennyt treenatessa oman kotiseuran Orimattilan Seudun Urheiluampujien radalla Salolassa. Rajoitusten takia radalla on ollut keväällä vain muutama ampuja kerrallaan. Mäkelä-Nummela tykkää treenata aamulla. – Mieluiten tulen tänne aamuisin, että on skarppina. Ei voi olla harjoittelemattakaan. Vielä toistaiseksi näyttää, että Tokion olympiakisat pidetään ensi vuonna, Mäkelä-Nummela sanoo. Lapset mukaan Olympiavoittaja ja 44 muuta haulikkoampujaa kilpailivat viime viikonloppuna Orimattilassa kahden päivän kisarupeamassa. Kauden ensimmäinen kilpailu oli koronarajoitusten takia kauan kaivattu ja odotettu hetki. Ympäristömääräysten takia radalla ei saa ampua ennen kello kymmentä, joten ensimmäinen kuti lähti ilmoille kello 10.01. Nämä olivat trapin ensimmäiset korona-ajan kilpailut kotimaassa ja ensi kerta, kun peräkkäisinä päivinä ammuttiin 125 kiekkoa. Kisaaminen on lajin suola myös urheiluammunnassa. Urheilija ei jaksa vain harjoitella, jos ei ole tavoitetta. Trapin päävalmentaja Kari Kopra ehdotti ensin, että kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettäisiin kisat vain maajoukkueen ampujille. Mäkelä-Nummelan laajensi ajatusta niin, että kisaan pääsi 42 ensin ilmoittautunutta. Kun mukaan tulivat Mäkelä-Nummelan molemmat lajia harrastavat lapset Patrik ja Sara Nummela , joukko oli kasassa. – Poika tuli tänne suoraan metsäkeikalta armeijasta ja ottaa välillä kymmenen minuutin nokosia, Mäkelä-Nummela kertoo rempseään tyyliinsä. Sunnuntain kilpailussa Mäkelä-Nummela kilpaili tyttärensä kanssa samassa ryhmässä. Tällä kertaa äiti oli vielä parempi, mutta viime kesänä lehti oli kääntyä, kun Sara ampui ennätyksensä 119 kiekkoa. Perheessä on siis kasvussa uusia olympiakävijöitä. Puhutaanko teillä mistään muusta kuin ammunnasta? – Älä, kotona ei puhuta ampumisesta. Korkeintaan voidaan kysyä, että koska on harjoitukset, Satu Mäkelä-Nummela sanoo. Hiljainen hetki Haulikkoradalta kuuluu kisojen aikana tasainen pauke. Ilman kuulosuojaimia ampumapaikkojen lähelle ei kannata mennä. Muuten kuulo jää Orimattilaan. Nyt oli hetken toisin. Ennen kilpailun alkua ampumaradalla vietettiin hiljainen hetki huhtikuussa kuolleen trap-ampujan Vesa Törnroosin muistoksi. Törnroos oli Mäkelä-Nummelan harjoituskaveri ja hyvä ystävä. Syöpään kuollut Törnroos toimi kisamatkoilla Mäkelä-Nummelan autokuskina, mutta nyt ei ole tarkoitus muistella menneitä, vaikka 37-vuotiaan Törnroosin kuolema järkytti ampujia. Piipulla kiekko kiinni Kaikki eivät välttämättä tiedä, millaista urheiluampumista trap on. Kisapäivänä ammutaan 125 savikiekkoa. Yleensä kukaan ei saa alas jokaista kiekkoa. Jukka Laakso pudotti Orimattilassa ensimmäisenä kilpailupäivänä 120 kiekkoa. Se riitti voittoon. Mäkelä-Nummela rikkoi 116 oranssista kiekkoa ja oli kuudes. Toisena kisapäivänä voittoon nousi Vili Kopra , 116 pudotusta. Laakso pudotti 114 kiekkoa ja oli neljäs. Mäkelä-Nummela oli kahdeksas (110). Vielä tässä vaiheessa jyvä ei siis ollut ihan kohdallaan. Kiekkoja ammutaan 25 laukauksen erissä. Ampuja voi käyttää yhteen laukaukseen kaksitoista sekuntia. Näin yksi erä kestää 20–25 minuuttia. Kiekkoja tulee heittohaudasta kolmesta suunnasta: kaksi vasemmalta, yksi keskeltä ja kaksi oikealta. Kiekon lähtönopeus on noin 100 kilometriä tunnissa, joten ampujan pitää reagoida nopeasti. Mitä kauemmas kiekko ehtii ilmaan, sitä vaikeampaa siihen on osua. – On oltava rauhallinen ja katsottava, mihin kiekko lähtee. Sitten ottaa kiekon kiinni piipulla ja laukaisee, Laakso kertoo. Kiekkoa saa ampua kahdella patruunalla. Toiset näyttävät ampuvan molemmat piiput tyhjiksi, vaikka jo ensimmäinen laukaus hajottaa kiekon. Osumista päätellen ampuminen näyttää helpolta, mutta sitä se ei ole. Täydellinen blackout Laaksolle sattuu toiseen 25 laukauksen sarjaan musta hetki. Hän ampuu neljä hutia – peräkkäin. Se on hänelle harvinaista, ja Laakso on sentään ampunut viisitoista vuotta Suomen huipulla. – Tuli täydellinen blackout, jonkinlainen näköhäiriö. Joutui todella keskittymään ja venyttämään henkistä kanttia. Päällä on koko ajan jännityssyke, joka panee aistit valppaaksi. Silloin, kun kropassa tuntuu hyvältä, liike on oikea, 42-vuotias Laakso sanoo. Kisan aikana sydän hakkaa 110–120 kertaa minuutissa. Se käy kuntoilusta, jos kisa kestää kuusi tuntia tai jopa enemmän. Laakso on ollut parhaimmillaan maailmancupissa vuonna 2018 kuudes ja Euroopan mestaruuskisoissa viime vuonna kymmenes. – Olympiapaikka on vielä hakusessa sitten, kun kansainvälinen kilpailutoiminta joskus taas alkaa, Laakso sanoo ja puhaltaa savuja ulos haulikkonsa piipuista. Laakson työkalu painaa runsaat neljä kiloa ja maksaa noin 6 000–7 000 euroa. Kalleimmista haulikoista saa maksaa jopa 25 000 euroa, henkilöauton verran. Mäkelä-Nummelan haulikko maksaisi kaupasta ostettuna noin 12 000 euroa. Hän vaihtaa sen neljän vuoden välein. Aseen kannalta se ei olisi välttämätöntä, mutta tehdassopimus velvoittaa niin. Mökin siivoukseen Urheiluammunnassa raha ei liiku samalla tavalla kuin isoissa yleisölajeissa. Mäkelä-Nummela on lajin keulakuva Suomessa, mutta töissä on käytävä. – Tämän jälkeen aloitan loman ja lähden pohjoiseen siivoamaan mökkiä, työlomalle, sanoo Mäkelä-Nummela, joka on siviilissä urheilutekstiilien myyjänä Kärkkäisellä. Orimattilan haulikkokisoissa ampujat olivat välillä myös tuomareina ja valvojana. Tauot jäävät sen takia lyhyemmiksi kuin normaaliolojen kisoissa, joissa on nimetyt tuomarit. Tuomarin tehtävänä on näyttää hutilaukaukset valvomoon ja katsoa, ettei aikataulu petä. Ilman korona-ajan tuomia rajoituksia Mäkelä-Nummela tekisi tauoilla ristikoita, lukisi kirjaa, kuuntelisi musiikkia tai pelaisi korttia. – Tai tekisin vaikka käpylehmiä.