Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Yli 1,5 miljoonaa suomalaista äänesti ennakkoon – naiset olivat miehiä aktiivisempia

1,53 miljoonaa suomalaista oli äänestänyt ennakkoon, kun eduskuntavaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina kello 20 illalla. Kello 16 iltapäivällä äänestäneitä oli jo yli 1,39 miljoonaa. Ennakkoäänestys on kasvattanut eduskuntavaaleissa tasaisesti suosiota. Vuoden 2015 vaaliessa annettiin yli 1,36 miljoonaa ääntä ennakkoon. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa vastaava määrä oli 1,04 miljoonaa ääntä eli eroa oli vuoteen 2015 verrattuna yli 300 000 ääntä. Naiset ovat olleet miehiä aktiivisempia ennakkoäänestäjiä. Ennakkoäänestäjien joukossa on nyt ollut naisia 100 000 enemmän kuin miehiä. Ennakkoäänestyksen suosion kasvu johtuu todennäköisesti monesta eri tekijästä. – Luulen, että suurin tekijä on se, että monella äänestyspäätös syntyy nopeasti. Ja kun näin on, äänestys halutaan hoitaa mahdollisimman nopeasti ja varmasti. Näin tuntuu olevan erityisesti vanhemmalle väestölle, pohtii oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen . Ennakkoäänestäminen on myös käytännön kysymys. – Syrjäkylillä ei ole enää nykyisin monia äänestyspaikkoja. Kuntakeskuksessa asioinnin yhteydessä äänestäminen onnistuu. Monille on vapauttavaa, että saa valita sekä ajan että paikan äänestykselle, esimerkiksi kauppareissun yhteyteen. On hyvä, että on olemassa vaihtoehtoja, Jääskeläinen sanoo. Kätevyys houkuttaa Juuri ennakkoäänestyksen kätevyys vaikuttaa olevan äänestäjien mieleen. – Tämä on helpompaa kuin varsinaisena vaalipäivänä äänestäminen. Olimme tällä suunnalla muutenkin liikkeellä. Äänestyspäätös oli aika helppo tehdä. Tuttu puolue oli ensin valittu, Raili ja Pauli Kivelä kertoivat Manhattan-kauppakeskuksen äänestyspaikalla Turussa. Janne Sidbäck oli samoilla linjoilla äänestyspaikalla. – Ajattelin, että jos sunnuntaina on kiire, kannattaa äänestää ennakkoon. Nyt minulla oli aikaa. Puolue ja ehdokas olivat ennakkoon hyvin tiedossa, Sidbäck kertoi. Mikä on äänestysprosentti? Toistaiseksi eniten ennakkoääniä on annettu vuoden 2018 presidentinvaalin ainoaksi jääneellä kierroksella. Ennakkoääniä annettiin tuolloin lähes 1,56 miljoonaa. Tuolloin ennakkoääniä annettiin enemmän kuin varsinaisen vaalipäivän ääniä. – Uskon, että eduskuntavaaleissakin annetaan tulevaisuudessa enemmän ääniä ennakkoon kuin varsinaisena vaalipäivänä, Jääskeläinen miettii. Eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyksissä on ollut viime vaaleissa liikkeellä lähes kolmannes äänioikeutetuista. Äänestysprosentti on ollut 70 prosentin luokkaa. Vuonna 2003 äänestysprosentti oli 70,5 prosenttia ja vuonna 2015 hieman pienempi 70,1 prosenttia. Ennakkoäänestyksen vilkkaudesta ei voi päätellä sitä, kuinka suureksi äänestysprosentti muodostuu. – Joko äänestäjät ovat aktiivisempia tai sitten ennakkoäänestyksen suosio on vain kasvanut. Veikkaan jälkimmäistä, mutta olen tässä mielelläni väärässä. Luulen äänestysprosentin olevan 70 prosentin tasolla, mikä olisi kansainvälisesti vertailtuna ihan kelpo taso, Jääskeläinen sanoo.