Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tällainen on tulevaisuuden fiksu kaupunki, jossa on paljon viheralueita ja vähän autoja – Katso kahdeksan kohdan ennustus

Tulevaisuuden fiksu kaupunki on sellainen, jossa ihmiset elävät hyvää arkea. Näin kiteyttää Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö . Mitä se oikeasti tarkoittaa? Koostimme kahdeksan kohdan ennustuksen siitä, millaisia kaupungit voivat olla tulevaisuudessa. Häikiön lisäksi aihetta pohtivat Aamulehden pyynnöstä Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen ja Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Wallin . Kolmikko osallistuu tänään lauantaina Tampere-talossa järjestettävään Tiedon valoa -tapahtumaan, jonka yhdessä osiossa pohditaan tulevaisuuden fiksua kaupunkia. Katso suorat lähetykset : Mitä hyötyä on oman terveyden mittaamisesta? Millainen on tulevaisuuden fiksu kaupunki? Mitä tekoälystä pitäisi ajatella Se on varmaa, että kaupungit muuttuvat. MDI:n vuosi sitten julkaiseman väestöennusteen mukaan Tampereen seutu on yksi Suomen kolmesta selvästi kasvavasta kaupunkiseudusta Turun ja Helsingin lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä Tampereen seudun asukasluku on ennusteen mukaan kasvanut yhdeksällä prosentilla liki 440 000:ään. Muun muassa kestävyyden tavoite pakottaa Tampereellakin ajattelemaan arkisia asioita, kuten liikkumista ja asumista, uudelleen. 1. Paikasta toiseen ei liikuta autoilla Tulevaisuuden fiksussa kaupungissa ei välttämättä liiku yhtään henkilöautoa. Paikasta toiseen siirrytään ratikalla, sähköpyörillä, sähköpotkulaudoilla ja ehkä välineillä, joita emme vielä osaa kuvailla. Itseohjautuvaa robottibussia on jo testattu Hämeenlinnassa korkeakoulukampuksen ympäristössä. Onko seuraavaksi itseohjautuvan ratikan vuoro? Entä dronet, kuljettavatko ne tulevaisuuden fiksussa kaupungissa ostoksesi kotiovellesi? Sitäkin on kokeiltu Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Liikkumisessa painottuvat julkiset kulkuneuvot ja lihasvoima. Kevyen liikenteen väylät ovat kovassa käytössä. – Paljon energiaa syövistä liikkumisen muodoista siirrytään pois kohti lihasenergiaa, Liisa Häikiö sanoo. Antti Wallinin mielestä kaupungin rauhoittamisen autoilta on tapahduttava luonnollisesti – niin, että ihmiset haluavat sitä itse. Se edellyttää, että liikkuminen mahdollistetaan fiksummin muulla tavalla. – Eivät ihmiset luovu autoistaan niin kauan, kun se on järkevin tapa liikkua paikasta toiseen. 2. Kaupunkitilassa oleillaan Autojen häviäminen katukuvasta muuttaa koko kaupunkitilan. Tänään pelkästään maksullisia kadunvarsipysäköintipaikkoja on Tampereen kaupungin alueella noin 4 000. Antti Wallin sanoo, että siinä missä aiemmin kaupungit on rakennettu autojen ehdoilla, nyt kaupunkitilalta vaaditaan laatua ja elämää. Kaupunkitilaa ei enää käytetä vain liikkumiseen, vaan siellä kokoonnutaan ja oleillaan. Asukkaat voivat istahtaa alas Tammelan torilla, rautatieasemalla tai missä tahansa keskustassa. Kuten Keski-Euroopassa! Hänen mielestään muutoksen merkkejä voi jo nähdä Tampereella. Automarketit eivät esimerkiksi ehkä sittenkään ole sitä, mitä ihmiset haluavat. Yhden näkökulman kaupunkitilan muuttumiseen tarjoaa väestön ikääntyminen. Liisa Häikiö huomauttaa, että tulevaisuudessa yhä isompi osa ihmisistä kuuluu siihen joukkoon, jonka aika ei ole sidottu työhön. Missä he viettävät aikaansa? 3. Kulkeminen on esteetöntä Samalla, kun eläkeläisten määrä kasvaa, kasvaa myös hoivan tarve. Liikuntarajoitteet koskettavat yhä useampaa kaupungin asukasta. Siksi esteettömyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja sen vaaliminen ulottuu kotien seinien sisäpuolelta kaikkialle kaupunkilaisten elinympäristöön. Keskiössä on arjessa liikkumisen helppous. Esimerkiksi rollaattori ei saa olla este itsenäiselle kulkemiselle kaupungissa. 4. Äly valjastetaan asukkaiden avuksi Tulevaisuuden fiksussa kaupungissa teknologiaa on kaikkialla. Työllisyyspalveluiden asiakkaan hakemus voidaan ratkaista tekoälyn avulla. Kouluissa robotit voivat ottaa harteilleen osan opetuksesta. Vanhuksen toive kotona asumisesta voidaan toteuttaa, sillä muun muassa vanhuksen liikkeiden seuranta on mahdollista etäältä. Sensorien ansiosta esimerkiksi lattialle tuupertuminen huomataan heti. Teppo Rantanen korostaa, ettei teknologiaa käytetä vain käyttämisen ilosta, vaan siksi, että siten voidaan helpottaa asukkaiden elämää. Rantanen puhuu ”citizens first” -ajattelusta. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa kaikki, mitä tehdään, tehdään kaupungin asukkaiden ja yritysten etu edellä. Tampereen Viinikassa on jo testattu älykkäitä katuvaloja, joita voidaan säädellä jopa yksi valaisin kerrallaan. Ne syttyvät liikkujien mukaan pimeällä. 5. Viheralueiden arvo oivalletaan Tulevaisuuden fiksu kaupunki on vehreä. Tampereen keskustan pinta-alasta viidesosa lasketaan nyt viheralueeksi. Joukossa on rakennettuja puistoja, metsää ja avoimia alueita. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa. Liisa Häikiö ei usko, että tulevaisuuden kaupunkeja rakennetaan ilman selkeitä, toisiinsa kytkeytyviä vihervyöhykkeitä. Viheralueiden arvo ennemmin ymmärretään ja luonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää keskustoissa. Ja koska vihervyöhykkeet tarvitsevat tilaa, Häikiö arvioi, ettei kaupunkeja jatkossa rakenneta niin tiiviiksi kuin joskus on visioitu ja viime aikoina tehty. Rakentaminen tehostuu korttelirakennetta tiivistämällä, pistetaloista luopumalla ja joissain paikoin korkeiden pistetalojen ansiosta. – Kaupungeista tulee mosaiikkimaisia, rakennetun ympäristön ja luonnon ympäristön yhdistelmiä. 6. Yhteisön merkitys ei katoa Ihminen valitsee kaupungin asuinpaikakseen, koska ei halua asua kaukana kaikesta ja kaikista. Tulevaisuuden kaupungissa seuran merkitys ei katoa. Antti Wallin sanoo, ettei tulevaisuuden kaupunki ole välttämättä niin utopistinen kuin teknologiaorientoituneiden ihmisten puheista saattaisi ymmärtää. Lopulta kaiken pohjana on inhimillinen oleminen. – Haluamme olla muiden ihmisten seurassa ja tavata heitä, Wallin kuvaa. Kulttuurien kirjo tuo tulevaisuuden kaupunkiin uusia kulttuurisia vaikutteita. Erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan kaupungissa, mutta se ei välttämättä tarkoita, että ryhmät sulautuisivat toisiinsa. Wallinin mukaan nuoret voivat edelleen kokoontua kauppakeskuksissa, äijät huoltoasemilla ja iäkkäämpi väki torilla. 7. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti Tulevaisuuden fiksu kaupunki ei ole tavoitetila, joka saavutetaan tiettynä vuonna tai edes vuosikymmenenä. Teppo Rantanen luonnehtii muutosten tapahtuvan aalloissa. Liisa Häikiö näkee, että fiksussa kaupungissa on kyse jatkuvasta muutoksesta ja kehityksestä. Pyrkimyksenä on luoda hyvä arjen toimintaympäristö. – Prosessi on käynnissä, Häikiö sanoo. 8. Kaupunki on asukkaidensa näköinen Antti Wallin näkee, että koska muutos on kaupungissa jatkuvaa, tulevaisuuden fiksun kaupungin on oltava avoin asioille ja ihmisille. Hän toivoo, että kaupunkilaiset ovat mukana asuinpaikkansa kehittämisessä. Teppo Rantasen mielestä digitaalisuus voi tarjota uusia mahdollisuuksia saada asukkaat vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon. Antti Wallin muistuttaa ihmisten tekevän ja määrittelevän kaupungin näköisekseen. – Tulevaisuuden fiksu kaupunki on tasan niin fiksu kuin me olemme, hän sanoo. esikuva kaupungin sisällä Hiedanranta näyttää mallia Tampereella Kun puhutaan tulevaisuuden älykkäistä kaupungeista, Tampereen Hiedanranta nostetaan usein keskusteluun. Niin tekee myös Teppo Rantanen. Tampereen kaupungin verkkosivuilla Hiedanrantaa kuvaillaan kestäväksi ja älykkääksi kaupunginosaksi, jonka asukkaiden elämänlaatua parannetaan uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Kaupunginosan suunnitteluun on asetettu kunnianhimoisia älykkyyden ja kestävyyden tavoitteita. – On esimerkiksi päätetty, että asuinalueen on oltava hiilidioksidinegatiivinen ja tuotettava enemmän energiaa ja ravinteita kuin kuluttaa, Hiedanrannan Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Reijo Väliharju kertoo. Tässä voidaan Väliharjun mukaan onnistua, kun ratkaisuja kokeillaan rohkeasti. Hän nimittää Hiedanrantaa kehitysalustaksi. Vuosisadan puoliväissä valmistuvassa kaupunginosassa toimii jo esimerkiksi Carbofex Oy:n laitos, joka tuottaa biohiilen lisäksi Suomen ainoana myös hiilidioksidinegatiivista lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Avainsana on kiertotalous Hiedanrannan energiantuotanto tulee perustumaan uusiutuviin energialähteisiin. Seuraavaksi aiotaan kokeilla kesän aurinkoenergian varastointia talven varalle. Tärkeät termit ovat Väliharjun mukaan kiertotalous, tiedon avoimuus ja digitaalisuus. Käytännössä se näkyy jo esimerkiksi Kuivaamolla, jonka kuivakäymälöihin päätyvästä materiaalista hyödynnetään ravinteet. – Vessakäynnistäkään ei siis seuraa jätettä, vaan siinä tuotetaan ravinteita ja energiaa. Eroteltuja ravinteita voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi viheralueilla. Väliharjun näkemyksen mukaan älykkyys tarkoittaa kaupungissa sitä, että kestävin ratkaisu on helpoin ratkaisu, joka ei vaadi asukkaalta erityisiä ponnisteluja. Kun toimivia ratkaisuja onnistutaan luomaan, niistä halutaan kertoa koko Suomelle ja maailmalle. Viime kädessä yritykset tekevät ratkaisut todeksi ja myös myyvät ja markkinoivat ratkaisut. – Tätä ei tehdä vain Hiedanrannan vuoksi. Mitä sanovat kaupunkilaiset? Tulevaisuuden fiksu kaupunki on vihreä Pysäytimme neljä ihmistä Tampereen keskustassa ja kysyimme jokaiselta, mitä tulevaisuuden fiksu kaupunki voisi tarkoittaa. Mari-Anne Honkala: keskustan viheralueiden puolesta – Vihreys on tulevaisuuden fiksun kaupungin juttu. Tampereella hävitetään liikaa viheralueita. Olen ollut suruissani esimerkiksi siitä, ettei Ranta-Tampellassa säästetty pidempää rantakaistaletta. Eivät keskustassa asuvat ikäihmiset lähde kauas kotoaan. Jo siksi vihreiden ja rauhallisten paikkojen pitäisi löytyä läheltä, Mari-Anne Honkala perustelee. – Teknologiassa mietityttää, säilyykö kyky hoitaa asiat itse vanhemmiten. Kaikki asiat hoidetaan nykyisin netissä. Vaikka se onnistuu nyt, onnistuuko se myöhemmin, kun muisti huononee? Päivi Paananen: ekologisempia ratkaisuja – Ekologinen, eettinen ja luova. Sellainen saisi olla tulevaisuuden fiksu kaupunki, listaa Päivi Paananen . – Toivon, että ekologisuus tulee ilmi esimerkiksi kierrättämisessä. Autoton kaupunki kuulostaa mahtavalta, vaikka tiedän, ettei se ole kaikille mahdollista. Tulevaisuuden fiksua kaupunkia suunnitellessa pitäisi ajatella myös kaupungin ulkopuolelle lähikuntia. Siellä on paljon työikäisiä. Juha Kenttälä: lisää tilaa kävelijöille – Ajatus vehreästä, autottomasta kaupungista kuulostaa hyvältä. Kävelykatuja saisi olla nykyistä enemmän. Itse kuljen jo nyt pelkästään busseilla, Juha Kenttälä kertoo. – Robotiikkaa hyödynnetään tulevaisuudessa varmasti nykyistä enemmän. Automaatioalalla työskentelevänä se kuulostaa hyvältä. Salli Valkama: ilmasto huomioon suunnittelussa – Tulevaisuuden fiksussa kaupungissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun. Viheralueita on nykyistä enemmän. Niiden ansiosta luonto yhdistyy kaupunkiin, Salli Valkama suunnittelee. – Teknologian hyödyntäminen ei hirvitä muuten kuin työpaikkojen vuoksi. Toisaalta työelämä on muutenkin muutoksessa.