Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan perjantaina Oslossa – Greta Thunberg on jälleen ennakkosuosikki, mutta voittaja voi tulla parrasvalojen ulkopuolelta

Nobelin rauhanpalkinto jaetaan perjantaina Oslossa. Voittajan valitseva Norjan Nobel-komitea on perinteiseen tapaan pitänyt ehdokkaat salassa. Se julkaisee ainoastaan ehdokkaiden lukumäärän, joka on tänä vuonna 318. Tiedossa olevia ehdokkaita ovat ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja Fridays for Future -liike, NATO, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Julian Assange , Edward Snowden ja Chelsea Manning , "Hongkongin kansalaiset" sekä vangittu saudiarabialainen aktivisti Loujain al-Hathloul , uutistoimisto Reuters kirjoittaa. Tänä vuonna voittajan julistamista odotetaan keskellä pandemiaa. Nobel-komitea kiinnittäneekin erityistä huomiota siihen, millaisen viestin valinta antaa poikkeuksellisessa kriisissä kipuilevalle maailmalle, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin johtaja Dan Smith arvioi viime viikolla uutiskanava CNN:lle. Ennakkosuosikkeina WHO ja Greta Thunberg Vedonlyöntitoimistojen ehdokaskärkeä vetävät maailman terveysjärjestö WHO, Greta Thunberg ja Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern . Ei ole yllättävää, että ennakkosuosikkien kärjessä keikkuu Maailman terveysjärjestö WHO sekä sen johtaja Tedros Ghebreyesus . Järjestö on käytännössä antanut suuntaviivat sille, kuinka globaalia terveyskriisiä hoidetaan. WHO:n valinta on kuitenkin epätodennäköinen, sillä ehdokkaat on nimitetty jo alkuvuodesta ennen pandemian puhkeamista. Lisäksi Oslon rauhantutkimuksen instituutin (PRIO) johtaja Henrik Urdal kommentoi viime viikolla CNN:lle olevansa skeptinen WHO:n valinnan suhteen. Urdalin mukaan vielä jää nähtäväksi, kuinka järjestön lopulta arvioidaan suoriutuneen pandemian hoitamisesta. Ruotsalainen Thunberg on ehdolla jo toistamiseen. Asle Sveen , ruotsalainen kirjailija ja Nobel-asiantuntija, kommentoi syyskuussa Reutersille, ettei kukaan yksittäinen henkilö ole tehnyt enemmän sen eteen, että saisi maailman keskittymään ilmastonmuutokseen. Vaikka Thunbergin valinnassa vaakakupissa painaa se, kuinka ilmastotekojen katsotaan linkittyvän maailmanrauhaan, palkinto on myönnetty ympäristönsuojelijoille aiemminkin. Kenialainen Wangari Maathai sai palkinnon vuonna 2004 kampanjastaan, jonka tarkoituksena oli istuttaa 30 miljoonaa puuta Afrikkaan. Al Gore ja hallitustenvälinen ilmastopaneeli saivat palkinnon vuonna 2007. Ardern on erottunut edukseen menestyksekkäällä pandemianhoidolla sekä reagoinnillaan Christchurchin terrori-iskuun. Ardern ei toisaalta ole pelannut merkittävää roolia kansainvälisessä politiikassa ja esimerkiksi konfliktien ratkaisemisessa. Kärkisijoilta löytyvät myös muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Black Lives Matter -liike. Vedonlyöntilistojen nimet ovat valistuneita arvauksia. Esimerkiksi Trump on varmuudella nimitetty ehdokkaaksi vuoden 2021 Nobel-palkinnon saajaksi, mutta sitä ei tiedetä, onko hän todellisella ehdokaslistalla myös tänä vuonna. Voittaja voi tulla parrasvalojen ulkopuolelta Nobel-komitea kiinnittää usein huomiota ihmisiin ja järjestöihin, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä rauhan eteen, eivätkä nämä välttämättä ole kansainvälisen julkisuuden valokeilassa paistattelevia tahoja, uutiskanava CNN kirjoittaa. PRIOn johtajat julkaisevat vuosittain listan viidestä kärkiehdokkaasta. Nykyisen johtaja Henrik Urdalin lista on osunut oikeaan viimeiset kaksi vuotta. Tänä vuonna listan kärjessä on Journalisteja suojeleva komitea. Urdal kommentoi viime lauantaina CNN:lle olettavansa, että tänä vuonna tunnustetaan lehdistön vapauden tärkeys luotettavan tiedon tarjoajana maailman konflikteista. Urdalin listalta löytyvät myös Alaa Salah ja Forces of Freedom and Change -liike (FFC). Urdal nostaa Salahin ja FFC:n listalle Sudanin kansalaisyhteiskunnan edistämisestä vuoden 2019 vallankumouksen jälkeen. Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi korruptionvastaisen säätiönsä kanssa on listalla työstä, jota tämä tekee paljastaakseen korkeiden virkamiesten väärinkäytöksiä. Urdalin mukaan säätiö toimii myös alustana oppositiotoiminnalle. Perustelujen mukaan säätiö on tärkeä standardeja asettava toimija paitsi hallinnon luotettavuuden, myös rauhanomaisen vallan vaihtumisen näkökulmasta. Demokratian puolesta tehdystä työstä listalle ovat päässeet myös Kiinan uiguurivähemmistön sortoa esiintuonut Ilham Tohti ja Hongkongin vuoden 2014 "sateenvarjovallankumouksen" johtaja Nathan Law Kwun-chung. Nuorisoaktivisteista Urbal nostaa esiin libyalaisen Hajer Sariefin demokratiaa edistävästä kansalaisyhteiskuntatyöstä sekä somalialaisen Ilwad Elmanin ihmisoikeuksien ajamisesta.