Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Miten yksi murskaava lukema saadaan alas? Millainen on maailma koronan jälkeen? Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa etsittiin vastauksia – Katso tallenteet tapahtumasta tästä

Lukema on käsittämätön, murskaava. Suomessa menee kodeissa ruokaa hukkaan 20–25 kilogrammaa henkeä kohden vuodessa. Kun lasketaan koko suomalaisen ruokaketjun vuosittainen hävikki, hypätään 400–500 miljoonaan kiloon syötäväksi tarkoitettua ruokaa, joka muuttuu jätteeksi, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tilasto. Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Elina Närvänen on vuodesta 2016 johtanut ruokahävikin ja kiertotalouden liiketaloudellista tutkimusryhmää johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Tutkimusryhmä on julkaissut useita artikkeleita kestävästä kuluttamisesta ja toimittanut kansainvälisen teoksen ruokahävikistä. Nyt ryhmä on mukana myös EU-rahoitteisessa Lowinfood-tutkimushankkeessa, jossa testataan erilaisia keksintöjä ruokahävikin vähentämiseksi. Keskiviikkona 9.9.2020 klo 9 Närvänen vetää asiantuntijapaneelikeskustelun vastuullisesta ja kestävästä kuluttamisesta Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa. Aamulehti näytti keskustelun, kuten koko johtajuussymposiumin suorana lähetyksenä tässä jutussa. Katso tästä tallenteet tapahtumasta. Seminaarikanava 1: Seminaarikanava 2: Elina Närvänen, minkälaisia keinoja tutkimusryhmäsi on löytänyt neljän vuoden aikana ruokahävikin vähentämiseksi? – Aika pienilläkin toimijoilla saattaa olla iso rooli siinä, miten ne muuttavat ihmisten suhtautumista ruokahävikkiin ja arkisia tavoitteita sen pienentämisessä, Närvänen vastaa puhelimessa. – Olemme tutkineet laadullisin menetelmin ja ratkaisukeskeisellä lähestymistavalla ruokahävikin vähentämisen edelläkävijöitä, muiden muassa start up -yrityksiä. Niitä on tullut ruokahävikkikentälle mobiilisovelluksineen, kuten ResQ Club ja Fiksuruoka.fi. Lowinfood-hankkeessa tutkimme, miten CozZo Appin käyttö vähentää ruokahävikkiä, kun ihmiset ottavat sovelluksen käyttöönsä kotitalouksissa. Suomalaisissa sovelluskaupoissa CozZo App julkaistaan lähivuosina. – Olemme toteuttaneet myös Marttojen kanssa työpajoja, joissa ihmiset ovat päässeet kokkaamaan ruokahävikistä. Se on yksi ratkaisu, että ruokahävikin hyödyntämisestä tulee trendikästä. Olemme tutkineet myös sitä, miten ruokahävikki on esitetty ruokablogeissa niin, ettei se olekaan enää ruokajätettä, vaan siitä voi tulla jotain uutta ja innovatiivista. Sinulla on ruokahävikkiin johtamisen ja taloustieteen näkökulma. Pystyykö hukkaan menevästä ruuasta tekemään kannattavaa liiketoimintaa? – Kyllä se on mahdollista. Edelläkävijöiden liiketoimintamalli perustuu siihen, että ruokahävikki ei ole niille jätettä, vaan resurssi. Toisaalta voi miettiä, onko tämä liiketaloudellisesti kestävää pitkällä aikavälillä, jos sitä ruokahävikkiä tarvitaan liiketoimintaan. Yrityksille se on tasapainottelua. Ne yrittävät edistää kestävää kehitystä ja samalla tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa. Joku voi kokea, että liiketoiminta ja kestävä kehitys ovat toistensa vastakohtia. Mitä vastaat heille? – Liiketoiminta ja kestävä kehitys eivät ole ristiriitaisia keskenään. Yrityksillä on tärkeä rooli kestävyysmuutoksessa. Niillä on resursseja ja mahdollisuuksia vaikuttaa tähän asiaan nopeasti verrattuna poliittisiin prosesseihin, jotka ovat hitaita. Toki monia toimijoita tarvitaan. – Yrityksille paine tulee yhä enemmän asiakkailta, kun kuluttajat haluavat muuttaa kuluttamistaan kestävämmäksi. Minkälainen on paneelikeskustelu, jonka vedät keskiviikkoaamuna johtajuussymposiumissa? – Keskustelussa ovat mukana Helsingin yliopiston kestävän kuluttamisen professori Eva Heiskanen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Kirsi Niinimäki , joka on tutkinut kestävän kehityksen mukaista vaate- ja tekstiilisuunnittelua. Mukana on myös Weecos-verkkoalustan perustajiin kuuluva Hanna Lusila . Weecos myy vastuullisia brändejä. Eettisen kaupan yhdistyksestä Eetti ry:stä mukana on Kirsi Salonen ja Sitran kestävän arjen johtava asiantuntija Markus Terho . Keskusteluun osallistuu myös Nollahukka-bloggaaja Otso Sillanaukee , joka on elänyt mahdollisimman kestävää elämäntyyliä jätteen vähentämisen ja kuluttamisen kanssa. Hän tuo arjen ja kuluttajan näkökulmaa keskusteluun. – Yhtenä teemana on, miten korona-aika on vaikuttanut kestävään kuluttamiseen. Kuluttajaliitto esimerkiksi kertoi keväällä, että ruokahävikki oli vähentynyt, kun ihmiset olivat enemmän kotona ja pystyivät ehkä ennakoimaan ruuantarpeen ja käyttämään tähteet tehokkaammin. – On mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako korona-aika kestävään kuluttamiseen laajemmin jatkossa, vai nousevatko kuluttajien arvoissa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät arvot enemmän pinnalle. Olet tutkinut ruokahävikkiä ja kestävää kulutusta intensiivisesti yli neljän vuoden ajan. Miten tutkimuksesi on vaikuttanut omaan kulutuskäyttäytymiseesi? – Kaikki mitä tutkii, tulee aina myös yksityiselämän puolelle. Kotonani on ruokahävikki vähentynyt ja kiinnitän siihen arjessa todella paljon huomiota. Meillä on tietysti kaksi koiraa, novascotiannoutajat, jotka auttavat tosi paljon hävikin vähentämisessä. Muutenkin monet kuluttajat ovat sanoneet, että kotieläin on hyvä keino hävikin vähentämisessä. Tavarat yritän ostaa käytettyinä ja vältän sellaista kuluttamista, joka ei ole ympäristöystävällistä. Tampereen yliopiston johtajuussymposiumiin osallistuu tunnettuja tutkimuksen ja liike-elämän nimiä. Kenen puheenvuoroa erityisesti odotat? – Symposiumin ohjelma on kyllä mielenkiintoinen. Ilkka Herlinin puheenvuoron toivoisin pääseväni kuulemaan. Minua kiinnostaisi kuulla hänen näkökulmansa yrityselämän ja kestävän kehityksen yhdistämiseen. Johtajuussymposium järjestetään keskiviikkona 9.9.2020. Ohjelma alkaa kello 8.45. Aamulehti lähettää tapahtuman suorana lähetyksenä. Tapahtumia tulee kahdesta seminaarikanavasta, joten samanaikaisista tapahtumista voi valita, kumpaa katsoo. 8.45 Johtajuussymposiumin avaus, rehtori Mari Walls 9.00 Paneeli: Vastuullinen kuluttaminen. Panelisteina Eva Heiskanen, Kirsi Niinimäki, Hanna Lusila, Kirsi Salonen, Markus Terho, Elina Närvänen ja Otso Sillanaukee. 9.00 Paneeli: Kestävä myynnin johtaminen. Panelisteina Leena Aarikka-Stenroos, Pia Hautamäki, Anna Lehtola, Lauri Marja-Aho, Malla Mattila ja Taru Pilvi. 10.30 Seminaari: Kestävää hyvinvointia – vaikuttavia digipalveluita inhimillisesti. Aihetta käsittelemässä ovat Perttu Pölönen, Liina-Kaisa Tynkkynen ja Sari Mäkinen. 10.30 Paneeli: Futures of Sustainable Urbam Development. Mukana Henna Helander, Jonathon Taylor, Katariina Haig, Toni Tuomola ja Markus Laine. 12 Seminaari: The world after coronavirus – maailma koronan jälkeen. Puhujina Julian Birkinshaw, Sirpa Pietikäinen ja Kai Sauer. 12.40 Paneeli: Kestävä energia ja huoltovarmuus. Mukana Pami Aalto, Arto Räty, Harri Laurikka ja Veli-Pekka Tynkkynen. 14 Paneeli: Pelastetaan Itämeri. Mukana Ilkka Herlin, Krista Mikkonen, Nina Tynkkynen, Markku Viitasalo, Henri Murto, Hanna Vähävuori ja Anna Heikkinen. 14 Paneeli: Teolliset symbioosit kiertotalouden edistäjinä. Mukana Jyri Arponen, Ilkka Hippinen, Petri Järvensivu, Sampo Tukiainen, Eeva-Liisa Viskari ja Jukka Alasentie. 15.30 Lanseeraus: Ilmastokumppanuus ja hiilineutraali Tampere 2030. Tampereen kaupungin ilmastotavoitteiden toteutusohjelma Kestävä Tampere 2030 käynnistää yrityksille ja yhteisöille suunnatun Tampereen seudun ilmastokumppanuustoiminnan. Pirkko Eteläaho, Laura Inha, Jukka Joronen, Marko Koivisto, Kirsi Koski, Teemu Salminen ja Vesa Vaine. 17 Johtajuussymposiumin päätössanat. Dekaani Matti Sommarberg.