Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lapsille ei suositella kemiallisia aurinkorasvoja, ja siksi voiteet arveluttavat monia aikuisiakin – Asiantuntijat kertovat, mitä aurinkorasvojen turvallisuudesta tiedetään

Aurinkovoiteiden turvallisuudesta on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Erityisesti luonnonmukaisten tuotteiden kannattajat ovat olleet huolissaan siitä, miten perinteisten aurinkorasvojen sisältämät kemikaalit vaikuttavat elimistössä. Toisaalta myös luonnonkosmetiikkatuotteissa käytettyjen nanopartikkeleiden vaikutuksista on esitetty huolia. Selvitimme, mitä eri tavalla toimivien aurinkosuojatuotteiden turvallisuudesta tällä hetkellä tiedetään. 1. Miten aurinkovoiteet toimivat? Aurinkovoiteissa käytetään pääsääntöisesti kahdenlaisia uv-säteilyn suodattavia aineita: kemiallisia ja fysikaalisia. Kemiallisissa aurinkovoiteissa käytettävät kemikaalit imevät säteilyn itseensä. Fysikaalisissa rasvoissa suodattimet puolestaan estävät säteilyn pääsyn iholle heijastamalla sen pois. – Kemiallisissa voiteissa käytetään erilaisia yhdisteitä, jotka pystyvät imemään uv-säteilyä itseensä. Fysikaalisissa rasvoissa käytetty suodatin on puolestaan heijastava mineraali tai muu epäorgaaninen komponentti, joka toimii ikään kuin peilinä, kertoo tutkimusprofessor i Hannu Kiviran ta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Suojakertoimen säätämiseksi aurinkovoiteeseen voidaan esimerkiksi lisätä yksittäistä uv-säteilyä torjuvaa kemikaalia tai käyttää eri tehoaineiden yhdistelmiä. 2. Kuka aurinkorasvoissa olevien kemikaalien käyttöä säätelee? Erilaiset aurinkosuojatuotteet, kuten voiteet, suihkeet ja puikot, ovat käyttötarkoituksensa perusteella kosmeettisia valmisteita, ja niitä koskee EU:n kosmetiikkalainsäädäntö. Laki säätelee tarkkaan, mitä uv-suodattimia aurinkorasvoissa saa käyttää. – EU:n kosmetiikka-asetuksen 14 artiklan mukaisesti kosmetiikkavalmiste ei voi sisältää muita kuin EU:n kosmetiikka-asetuksessa lueteltuja uv-suodattimia, kertoo kemikaalituotteiden ylitarkastaja Terhi Tauriala-Rajala Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Tällä hetkellä kosmeettisissa valmisteissa sallittuja UV-suodattimia on EU-alueella noin 30. 3. Mitä haittaa aurinkorasvojen kemikaaleista voi olla? Joidenkin aurinkorasvoissa uv-suodattimina tai säilöntäaineina käytettävien kemikaalien on epäilty häiritsevän hormonitoimintaa. – Valtaosalla EU:ssa myytävistä suodatinkemikaaleista vaikuttaa olevan jonkinlaisia hormonivaikutuksia, sanoo fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta. Useista uv-suodattimista on löydetty viitteitä siitä, että ne matkisivat ihmiskehossa estrogeeniä eli naishormonia. Vaikutus on kuitenkin hyvin pieni, Toppari kertoo. Tuoreemman tutkimustiedon mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että rasvoilla olisi myös progesteronin eli keltarauhashormonin kaltaisia vaikutuksia. 4. Miksi kemiallisia aurinkorasvoja ei suositella raskaana oleville naisille tai lapsille? Suositus johtuu nimenomaan kemikaaleihin liitetyistä hormonivaikutuksista. Äidin hormonialtistus voi vaikuttaa kehittyvään sikiöön. – Sikiön kehityksestä huolehtii valtava määrä hormonaalisia ja hormonin kaltaisia signaaleja. Elimistön ulkopuolelta tuleva hormonaalinen haitta-aine voi antaa sikiölle väärää signaalia ja vaikuttaa kehittymiseen, Jorma Toppari kuvaa. Sama pätee myös lapsiin. Vaikka lapset eivät olekaan yhtä alttiita hormoneille kuin sikiö, lasten kehitys jatkuu aikuisikään asti, Toppari muistuttaa. Lapset ovat alttiita varsinkin sukupuolihormoneille. – Lapsuusiässä lapset erittävät hyvin vähän sukupuolihormoneja itse, ja silloin altistuminen sukupuolihormonien tavoin vaikuttaville kemikaaleille voi olla haitallista. Altistuminen estrogeenille voi johtaa esimeriksi rintojen kasvamisen pojalle, Toppari kertoo. Aurinkovoiteiden mahdolliset hormonivaikutukset ovat kuitenkin hyvin heikkoja, eikä esimerkiksi aurinkorasvan käyttö voi johtaa rintojen kasvuun lapsella. 5. Kannattaako terveen aikuisen välttää kemiallisia aurinkorasvoja? Ainuttakaan suoraa aurinkorasvoista johtuvaa haittavaikutusta ei ole todistettu, Toppari sanoo. Hannu Kivirannan mukaan terveelle aikuiselle ihmiselle on ensisijaista, että suojaa ihon auringolta tavalla tai toisella. Kemiallisia aurinkovoiteita ei tarvitse vältellä suoranaisten terveyshaittojen pelossa. – Tuotteet, jotka ovat käyneet tarkastusprosessit läpi, ovat riittävän turvallisia käytettäväksi, Kiviranta sanoo. Jos ihossa on kuitenkin muita ongelmia, esimerkiksi haavoja tai ihottumaa, voi pohtia, onnistuisiko ihon suojaaminen jollain eri tavalla kuin aurinkovoiteella, Kiviranta sanoo. Ärsyyntynyt iho voi suuttua rasvasta entisestään. Rikkinäisen tai tulehtuneen ihon kautta voiteiden kemikaalit voivat myös päästä elimistöön helpommin. Aurinkosuojan valinnassa on kyse pitkälti myös omista mieltymyksistä, Kiviranta ja Toppari toteavat. Jos haluaa kaikesta huolimatta haluaa pelata varman päälle ja vähentää kemikaalikuormansa kokonaismäärää, aurinkovoiteen voi korvata kevyellä vaatetuksella tai vaihtaa fysikaaliseen suojaan perustuvaan tuotteeseen. 6. Ovatko fysikaaliset aurinkorasvat turvallisia? Vaikka fysikaaliset aurinkovoiteet on mielletty usein kemiallisia voiteita turvallisemmiksi vähäisemmän kemikaalikuormansa takia, viime aikoina keskusteluun ovat nousseet niissä käytettävät nanopartikkelit eli pienenpienet osaset. Aikaisemmin isokokoisia sinkki- tai titaanioksidipartikkeleita sisältänyt fysikaalinen aurinkovoide oli helppo erottaa kemiallisesta sen valkoisen värin ja paksun koostumuksen perusteella. Nykyään sinkkioksidin partikkelit pystytään kuitenkin hiomaan niin pieniksi, että fysikaalinen aurinkovoide voi olla melko läpinäkyvää. – Pieneksi hiottujen sinkkioksidien nanopartikkeleiden pelätään imeytyvän ihon läpi ja siirtyvän verenkiertoon, Kiviranta kuvaa. Ainakaan vielä ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että näin kävisi. Kiviranta huomauttaakin, että tutkimusta nanopartikkeleiden vaikutuksesta tarvitaan vielä lisää. – Nanomaailmaan meneminen on yhä melko tutkimaton asia, ja siinä on vielä selvittämistä. Kun partikkeli jauhetaan tarpeeksi pieneksi, sen ominaisuudet muuttuvat isompaan partikkeliin verrattuna, Kiviranta sanoo. – Tämänhetkisen tiedon mukaan nyt EU-alueella sallitut uv-suodattimet ovat turvallisia. Mikäli uutta tietoa aurinkosuojissa käytetyistä suodattimista ilmaantuu, Euroopan komission alainen kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea voi arvioida komission pyynnöstä aineiden turvallisuuden uudelleen, Tauriala-Rajala kertoo. 7. Ovatko luonnonmukaiset aurinkorasvat terveellisempiä? Tällaista johtopäätöstä ei voi vetää, sanovat Toppari ja Kiviranta. – Olen haluton vetämään suurta rajaa luonnon kemikaalien ja laboratoriossa valmistettujen teknokemikaalien välille. Monet kemianteollisuuden tuotteista on alun perin eristetty luonnosta, Kiviranta kuvaa. Esimerkiksi bentsoehappo on säilöntäaine, jota valmistetaan teknokemiallisesti, ja sitä käytetään muuan muassa kosmetiikan säilyvyyden parantamiseen. – Joka kerta, kun syömme puolukoita, syömme bentsoehappoa. Eivätkä meidän solumme tunnista, milloin se on luonnon tuottamaa ja milloin laboratoriossa valmistettua, Kiviranta sanoo. Luonnosta löytyy runsaasti myös hormonitoimintaan vaikuttavia aineita. – Luonnossa on olemassa paljon haitallisia aineita, eikä luonnonmukaisuus takaa millään lailla tuotteen turvallisuutta. Esimerkiksi teepuuöljy ja laventeliöljy ovat hyvin estrogeenisiä luonnontuotteita, Toppari sanoo. Luonnosta uutetut kemikaalit eivät siis ole sen turvallisempia tai vaarallisempia kuin teknokemikaalit, jos ne on testattu samoilla standardeilla. EU:n kosmetiikka-asetuksessa ei tällä hetkellä ole määritelmää luonnonkosmetiikalle, vaan kaikkia kosmeettisia valmisteita koskee sama kosmetiikkalainsäädäntö. 8. Miksi viime kesän aurinkorasvaa ei suositella käytettäväksi? Suositukseen on kaksikin syytä, Kiviranta kertoo. Ensinnäkin osa uv-säteilyä suodattavista kemikaaleista on voinut hajota ajan ja olosuhteiden myötä. – Jos aurinkovoide on ollut mukana rantakassissa hellesäällä tai päässyt talvella jäätymään mökillä, osa kemikaaleista on todennäköisesti hajonnut. Silloin teho ei ole enää täysin sama kuin uudella tuotteella, Kiviranta kuvaa. Toisekseen rasvasta on saattanut hävitä uv-suodattimien ohella myös muita aineita. – Aurinkorasvoissa on bakteeri- ja homekasvua estäviä aineita, jotka myös voivat hajota. Avattuun voidepurkkiin voikin kasvaa ajan myötä hometta. 9. Miksi ihosyöpien määrä on noussut, vaikka aurinkorasvojen käyttö on yleistynyt? Suurin syy ihosyöpätapausten kasvuun on lisääntynyt auringonotto, Kiviranta sanoo. Tahallinen ruskettuminen altistaa laajoja ihoalueita auringolle pitkäksi aikaa, mikä lisää ihosyöpäriskiä. – Ihosyöpätapaukset ovat lähteneet nousuun Suomessa sen jälkeen, kun etelänmatkailu lisääntyi, Kiviranta toteaa. Netissä kiertää väitteitä, joiden mukaan aurinkovoiteiden käyttö altistaisi ihosyöville, mutta Kiviranta tyrmää käsityksen. – Sitä, että aurinkorasvat aiheuttaisivat itse syöpää, en usko hetkeäkään. Nykypäivänä altistumme enemmän auringolle ja unohdamme suojautua siltä, Kiviranta toteaa. 10. Mikä on paras tapa suojautua auringolta? Turvallisinta on välttää suorassa auringonpaisteessa oleilua ja suojata ihoa vaatteilla: siitä ovat yhtä mieltä niin Tauriala-Rajala, Kiviranta kuin Topparikin. – Aurinkosuojatuotteet tuovat hyvän lisän uv-säteilyä vastaan, mutta mikään tuote ei anna sataprosenttista suojaa. Ensisijainen suojautumiskeino niin lapsilla kuin aikuisillakin on suorassa auringonpaisteessa oleilun välttäminen. Lisäksi vaatteet ja päähineet ovat hyviä suojautumiskeinoja, Tauriala-Rajala sanoo.