Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomen yläkouluissa on nähtävissä huolestuttava ilmiö – Jo tuhannet jättävät tulematta kouluun, koska se ahdistaa eikä kiinnosta

Suomen yläkouluissa on vähintään neljä tuhatta oppilasta, joilla on jatkuvasti niin paljon poissaoloja, että koulunkäynti sujuu vain erityisjärjestelyjen avulla. Kouluun jätetään tulematta, koska ollaan masentuneita ja ahdistuneita tai koulu ei kiinnosta. Opetushallituksen rahoittama tuore kyselytutkimus osoittaa, että tilanne koetaan kouluissa kohtuullisen vaikeaksi. Kyselyyn vastasi 465 yläkoulussa työskentelevää ammattilaista. Koulua käymättömiä oppilaita on tällä hetkellä pari prosenttia kaikista yläkoululaisista, mutta määrän uskotaan olevan kasvussa. Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia arvioi, että koulua käymättömiä oppilaita on yhä enemmän. Neljä tuhatta koulua käymätöntä yläkoululaista on iso joukko nuoria, jotka ovat vaarassa joutua sivuraiteille. Liki puolella heistä ongelmalliset poissaolot ovat kestäneet koko yläkoulun ajan. Poissaolot heikentävät oppimistuloksia ja voivat johtaa myös koulupudokkuuteen. Sen taas on yhteydessä muun muassa työllistymis- ja terveysongelmiin aikuisiällä. Poissaolojen taustalla on monenlaisia ongelmia. Keskeisimpiä ovat psyykkiset oireet, kuten masennus ja se, että muut asiat kiinnostavat koulua enemmän. Vastauksissa nousivat esiin muun muassa kavereiden puute ja kiusaaminen. Moni myös kokee koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavina. Oppimisen vaikeudet, kuten adhd tai luku- ja kirjoitustaidon puutteet, korostuvat usein poissaolevilla oppilailla. Suurin osa heistä on tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Koronatilanteen ja sen aiheuttamien poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vaikutuksista poissaoloihin ei ole vielä kattavia selvityksiä, mutta opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta pitää todennäköisenä, että koronakevät näkyy myös lisääntyneinä poissaoloina. Yleisellä tasolla tiedetään, että oppilaat, joilla on poissaoloihin liittyviä haasteita, jäävät kotiin helpommin esimerkiksi lomien jälkeen. Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto käynnistivät toukokuussa tutkimuksen, jossa selvitetään koronakevään vaikutusta koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin. Kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista ilmoitti luokassaan olleen oppilaita, joita hän ei onnistunut tavoittamaan ollenkaan koko poikkeusolojen aikana. Kaksi kolmannesta ilmoitti yhdestä tai useammasta oppilaasta, joita ei toisinaan onnistunut tavoittamaan. Lähes kaikissa kouluissa käytetään kunnan tai koulun omia poissaoloihin puuttumisen malleja, mutta ne ovat keskenään erilaisia eivätkä toimi kaikkien oppilaiden kohdalla. Kyselytutkimus osoitti myös sen, että kouluissa kaivataan nykyistä tehokkaampia malleja poissaoloihin puuttumiseen. Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.