Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronapandemia on paljolti ihmisen omaa syytä, siksi meidän on pohdittava suhdettamme luontoon

Viime viikolla julkaistun WWF:n Living Planet 2020 -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentynet keskimäärin 68 prosenttia 50 vuodessa ( AL 10.9. ). Kahden vuoden välein julkaistavassa raportissa seurataan tuhansia eläinlajeja ja yli 20 000:ta alueellista lajikantaa maapallon eri osissa: nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä, kaloja. Populaatioiden näivettymisen takana on maapallon luonnonvaroja ylikuluttava ihminen. Omaa elintilaansa laajentaessaan ihminen anastaa eläimiltä niiden perinteisiä asuinsijoja. Elinympäristöjen pirstaloitumisen lisäksi myös ihmisen toiminnan kiihdyttämä ilmastonmuutos kaventaa eläinten elintilaa. Meidän kaikkien on syytä olla huolissamme näin nopeasta ja laajasta lajikadosta. Koronaviruspandemia on siitä hyvä muistutus. Mitä enemmän luonnon monimuotoisuus surkastuu, sitä enemmän annetaan tilaa uusille eläimestä ihmiseen tarttuville taudeille, zoonooseille, ilmaantua. Biomassana laskettuna viruksia on monin verroin enemmän kuin ihmisiä. Todennäköisyys jonkun eläinperäisen viruksen muuntumisesta sellaiseksi, että se pystyy siirtymään ihmiseen ja aiheuttamaan esimerkiksi ihmisestä toiseen tarttuvan hengitystieinfektion, on hyvin pieni. Ihminen kuitenkin kasvattaa todennäköisyyttä koko ajan suuremmaksi. Ihmisen tunkeutuessa yhä syvemmälle luontoon kohtaamiset villieläinten ja ihmisten välillä lisääntyvät. Elintilan pirstaloituessa eläinten luontaiset elinalueet ja kulkureitit muuttuvat. Myös ilmaston lämpeneminen pakottaa eläimet liikkeelle. Yhä useammin ne hakeutuvat ihmisasumusten lähelle. Näin tekee myös yhä useampi lepakko ja jyrsijä. Näistä kahdesta nisäkäslahkosta saa alkunsa suurin osa uusista eläimestä ihmiseen väli-isännän kautta loikkaavista tartuntataudeista. Pandemian myötä olemme joutuneet muuttamaan suhtautumistamme toimintaamme ja käytökseemme, esimerkiksi hygieniaan ja kontakteihin toisten ihmisten kanssa. Muutoksista monet ovat tavalla tai toisella seuranamme myös tulevaisuudessa. Koronavirus on muuttanut maailmaa pysyvästi. Kun tulevaisuus näin korona-aikana monia mietityttää, samalla on hyvä uhrata myös ajatus ihmisen luontosuhteelle ja sille, mitä ja miten kulutamme. Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen on kaikkien yhteinen etu.