Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Insinöörin työt menivät alta – Vesa Suokko ryhtyi Saab-korjaajaksi Kangasalla: ”Saan tehdä omaa uraa ja hallita aikatauluani”

Moni voisi epäillä Vesa Suokon ottaneen liian suuren yrittäjäriskin. Perustaa nyt korjaamo, joka on tarkoitettu jo kuolleelle ja kuopatulle automerkille, jonka viimeisetkin ”uudet” yksilöt ovat melkein kymmenen vuotta vanhoja. Suokon liikeidea kuitenkin kantaa, koska merkki on Saab. Ruotsalaisautot tehtiin aikanaan kestämään ja pitkäaikaiseen käyttöön. Saabilla on Suomessa edelleen tuhansia vannoutuneita kannattajia, jotka eivät suostu muulla autolla ajamaan. –Kilometrit, tiesuola ja ruoste syövät Saab-kantaa hiljalleen pois. 1990-luvun Saabeilla ajavat enää viimeiset uskolliset.  Uusia ei valmisteta, mutta vanhoja autoja pidetään yllä. Onneksi varaosien saatavuus ei ole mikään ongelma, Suokko sanoo. Lisää ajokilometrejä Elettiin vuotta 2010, kun Vesa Suokon 20-vuotinen työura tietokonetekniikan insinöörinä Nokian ja myöhemmin alan pienempien yritysten palveluksessa päättyi töiden ulkoistamisiin ja irtisanomisiin. Jo sitä ennen hän sääteli oman Saabinsa moottoria harrastusmielessä. – Meillä oli kotona Saab 1970-luvun alkupuolelta saakka. Ensimmäisen Saabini sain 1985, eikä muita merkkejä ole ollutkaan. Suvussakin ajetaan suureksi osaksi Saabeilla. Kysyntää alkoi tulla muiltakin, joten Suokko perusti toiminimen. Nyt firman nimikyltissä lukee "Specialist in Saab operations” ja yrittäjän omassa käyntikortissa ”pääsäätäjä”. – Tein itselleni harrastuksesta työn, eikä se ole hullumpaa ollutkaan. Saan tehdä omaa uraa ja hallita omaa aikatauluani. Hyvä valinta. Suomessa toimii kymmeniä Saabeihin erikoistuneita korjaamoja, mutta Kangasalle tullaan pääosin vaativimpien moottoriremonttien ja -korjausten takia. – Vuosien aikana on tehty varmaan yli 200 moottoriremppaa. Uusia ja ajamattomia koneita ei enää saa, joten vanhat ja kelvolliset kunnostetaan käyttöön. – Kun korin vielä hitsaa kuntoon, Saab on taas kuin uusi. Näillä se pysyy taas liikenteessä seuraavat kymmenen vuotta. Yksi remppa viikossa Saabilla on Suomessa hyvä maine. Merkkiin luottivat meillä muun muassa poliisi ja puolustusvoimat, ja Pirkanmaalla on edelleen tiheä Saab-kanta. Toinen vastaava keskittymä löytyy Jyväskylän seudulta, mutta Kangasalle tullaan moottorinvaihtoaikeissa aina Oulua myöten. Muualla korjaamatta jääneitä autoja jopa tuodaan trailerilla Suolingolle. Hyvä kunnostettu vaihtomoottori esimerkiksi suosituimpaan Saab 9-5 -malliin maksaa asennuksineen 2 500–3 000 euroa. – Kun noita on tehnyt riittävästi, osaa työskennellä tehokkaasti ja järkevästi. Samalla työllistämme alihankkijoita pienessä mittakaavassa. Tahti on suunnilleen yksi isompi moottorityö viikossa, Suokko kertoo. Yrityksessä tehdään lisäksi ohjelmistopäivityksiä, joilla vanhat bensa-Saabit muuttuvat etanolikäyttöisiksi. Korona-aikanakin töitä on riittänyt yllättävän hyvin, vaikka muuta pelättiin. Se ilahduttaa myös Arttu Suokkoa , 22, joka hiljattain aloitti isänsä kumppanina ja oman aputoiminimen turvin samassa yhtiössä. Artun erikoisalaa ovat vaativat autoalan metalli- ja maalaustyöt. – Viime kesänä olin hetken muissa töissä, mutta ne eivät tuntuneet enää luontevilta kun olin saanut kokemusta täältäkin, hän kertoo. Arttu teki työpaikkansa Arttu Suokon tarina onkin hieno esimerkki siitä, miten oma into ja motivaatio metallialan töihin voivat kantaa nuorta miestä elämässä eteenpäin. Peruskoulun jälkeen hän suoritti kolmevuotisen levyseppähitsaaja-linjan Hervannan Tredussa. Valinta lienee geeneihin kirjoitettu, sillä isän mukaan Arttu otti Mig-hitsauslaitteen käteensä ensi kertaa 10-vuotiaana ja liitti yhteen pari palaa lattarautaa. Koulusta jääneet muistot ovat harmaampia: – Luokkakoot ovat liian isoja, ja varsinaisia työtunteja on liian vähän. Meidän luokassamme oli 30 oppilasta, joista tietääkseni yksi on alan töissä minun lisäkseni. Tosi moni jätti opiskelun kesken. Puutteita oli myös työvälineissä ja työolosuhteissa. Metallitöiden oikeasta palkkatasosta ja työoloista nuorille tarjottiin Suokon mukaan turhan ruusuisia kuvia. – Koulutuksen tulos olisi paras, jos koulua käytäisiin vuosi tai puolitoista ja loppuosa olisi työharjoittelua yrityksissä. Näin oppisi muutakin kuin mallikappaleiden tekemistä. Isoin työni kouluaikana oli kiuas, jossa oli korkeintaan kymmenen osaa. Tässä vaiheessa voinkin sanoa olevani suurelta osin itseoppinut. Se ei ole haitannut menestystä. Arttu Suokko valmistaa auton pakosarjoja, joista hänellä on jälleenmyyntisopimus turboahtimiin erikoistuneen liikkeen kanssa. Työpäivät omassa yrityksessä voivat venyä jopa 15-tuntisiksi, ja töitä tehdään vaikka viikonloppuina. – Hyvä olla tallella muutakin osaamista sen varalle, että jossakin vaiheessa Saabit ja niiden korjaukset loppuvat, hän sanoo. Tunnetko sinä jonkun arjen tekijän? Kerro hänestä meille, niin me kerromme hänestä teille. Lähetä viesti al.ihmiset@aamulehti.fi. Kirjoita otsikkokenttään Arjen tekijä.