Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Eduskunta aloitti ensi vuoden budjetin käsittelyn – Vanhanen esitteli talousarvion päälinjoja, oppositio ryöpytti ”velkaviisikon” esitystä

​​​​​​​​​​Valtion vuoden 2021 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa alkoi keskiviikkona aamupäivällä täysistunnossa pidettävällä lähetekeskustelulla. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi keskustelun aluksi, että Suomi on tähän mennessä pärjännyt sekä talouden että terveyden kannalta kohtuullisen hyvin. Valtiovarainministeriön arvio tämän vuoden bruttokansantuotteen alenemisesta jää 4,5 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin keväällä ennakoitiin. Vanhasen mukaan hallituksen toimet ja kansalaisten vastuuntuntoisuus on lieventänyt koronan iskuja. – Nähtäväksi jää kuinka suuria kielteisiä vaikutuksia vientimarkkinoilta tulee viiveellä. Juuri nyt monet yritykset ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin. Epidemian leviämistilastot kertovat myös siitä, että kaikki eivät ole varovaisia, ja se luo syvän varjon syksyn taloudelle. Vanhanen painotti, että Suomen kansantalouden menestyksen ratkaisee pitkälti se, miten Suomessa toimivat yritykset ja niiden verkostot kestävät kriisin yli ja saavat kiinni epidemian jälkeen viriävästä kansainvälisestä kysynnästä ja asiakkaiden muuttuneista tarpeista. Koronakriisin hoito parasta talouspolitiikkaa Vanhanen totesi, että hallituksen tehtävänä on vuoden 2021 talousarvioesityksellä varmistaa, että koronan väliaikaiset vaikutukset eivät muodostu pysyviksi. – Korostan edelleen, että koronakriisin hoito on nyt tehokkainta talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa budjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille kuin ihmisillekin. Vanhanen muistutti myös, että EU:n elpymisväline on osa sillanrakennustyötä. – Pidän Suomen edun mukaisena, että eduskunta näyttäisi omalta osaltaan vihreää valoa elpymisvälineen hyväksymiselle. Maailmantalouden isoja vetureita ovat Vanhasen mukaan ilmastomuutokseen vastaaminen ja digitalisaatio. Vihreän siirtymän sekä digitalisaation edistäminen muodostavat yhdessä noin puolet EU-elpymisvälineen mukaisista investoinneista. Vanhanen korosti, että koronan jälkeen on ajateltava asioita uusiksi. – Esimerkiksi etätyö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, koulutuksessa on otettu suuri digiloikka. Olemme keskellä työn sisällön murrosta. Se johtaa merkittäviin yritysrakenteiden muutoksiin ja pääomien uudelleen jakautumiseen globaalisti. Suomen ja Euroopan on menestyttävä tässä kisassa. Vanhanen muistutti, että hallitus linjasi budjetissa useista toimenpiteistä, joilla kilpailukykyä tuetaan. – Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle, energiaintensiivisille yrityksille luodaan uusi sähköistämistuki ja väylämaksujen puolittamista jatketaan. Väliotsikko Vanhasen puheenvuoron jälkeen alkoivat eduskuntaryhmien puheenvuorot ja debatti. Lähetekeskustelu jatkuu koko viikon ja vielä ensi tiistaina. Perussuomalaisten mielestä budjettiesitys on täynnä ylimitoitettuja ja väärinajoitettuja ilmastotoimia, jotka vähentävät kakun tekijöiden määrää Suomessa. – Rahaa riittää jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, kuten oppivelvollisuusiän nostoon, sähköautoihin ja -pyöriin sekä muiden maiden talouden pönkittämiseen. Kehitysavusta ja maahanmuutosta ette tietysti uskalla leikata, hallitusta arvosteli kansanedustaja Jari Koskela (ps.) puolueensa ryhmäpuheenvuorossa. Hän ihmetteli, että budjettiesityksestä puuttuvat vaikuttavat työllisyystoimet tai ne on siirretty kauas tulevaisuuteen ja tulevien hallitusten vastuulle. – Se, että annatte työmarkkinaosapuolille toimeksiannon, jolla edistetään 55-vuotiaiden työllistämistä, on työllistämistoimen sijaan enneminkin vastuun pakoilua. No, metsäteollisuus teki jo omat ratkaisunsa. Nyt tarvitaan johtajuutta, eikä päätä pensaaseen, Koskela vaati. Hän ihmetteli myös keskustan toimia hallituksessa, sillä työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä ajetaan alas Suomen maaseutua. – Polttoturpeen tuotannon alasajo on virhe. Tuhansia yrittäjiä, työntekijöitä ja veronmaksajia joutuu kilometritehtaalle. Tuontikivihiilellä ja -hakkeellako korvaatte syntyvän aukon, hän kysyi. Yritystukien osittainen epäonnistunut kohdentaminen aiheuttaa Koskelan mukaan sen, että osa erityisesti pk-yrityksistä on jo omat puskurinsa käyttänyt ja hätä iskee niihin rajuimmin vasta nyt. Samaan aikaan pääministeri peräänkuuluttaa yritysten yhteiskuntavastuuta. – Arvoisa hallitus, juuri te vaikutatte siihen, pysyvätkö yritykset Suomessa, vai onko heidän järkevämpää toimia muista maista käsin. Te voitte vaikuttaa myös siihen, ovatko kansainväliset yritykset kiinnostuneita maastamme. Näillä päätöksillä se ei toteudu. – Sen sijaan olette valmiita tukemaan Italian kaltaisten maiden työllisyyttä ja heidän vientiään, Koskela arvosteli hallituksen lähtemistä mukaan EU:n koronaelvytyspakettiin. "Velkaviisikko kasaa 60 miljardin lisätaakkaa" Kokoomuksen Sari Sarkomaa piti hallituksen budjettiesityksen pääviestiä hyytävänä, sillä vastuuton päätösten lykkäyslinja jatkuu. – Se on hyvinvointiyhteiskuntamme ja ihmisten mahdollisuuksien näivettymiseen johtava tie. Meillä ei ole sama suunta. Sarkomaan mukaan hallituksen "velkaviisikko" kasaa 60 miljardin euron lisätaakkaa veronmaksajien harteille. – Ongelmamme ei ole kuluvan tai ensi vuoden velanotto. Hallitus rakentaa koko vuosikymmenen velanoton varaan. Hallituksen työllisyyspäätökset kokivat Sarkomaan mukaan budjettiriihessä mahalaskun. – Laskemalla yhteen hallituksen työllisyyttä heikentävät päätökset, työllisten määrä jopa vähenee. Sarkomaa kertasi kokoomuksen vaihtoehtoa, jolla työtä tekevien määrä kasvaisi jopa yli 100 000:lla. – Puolet ehdotuksemme työpaikoista tulisi valtiovarainministeriön elokuisesta esityksestä. Siitä jättäisimme pois vain opiskelua vähentävät kohdat. Kokoomus myös keventäisi verotusta ja vauhdittaisi paikallista sopimista. Sarkomaa arvosteli myös maakunta- ja soteuudistusta, joka hänen mielestään romuttaa kuntatalouden. – Josko pääministeri kuuntelisi edes itse valtuutettuna sote-lausunnossa Tampereelta lähettämäänsä hätähuutoa, jossa vaaditte maakuntahallinnon sijaan etenemään kuntapohjaisesti ja ihmisten palvelut edellä. Kokoomus antaa sille täyden tukensa. Tampereen ruokajonot nousivat esille Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaati, että hallitus suhtautuu vakavasti velkaantumiskehitykseen ja ottaa välittömästi käyttöön toimivia työllisyyttä edistäviä keinoja. – Edellytämme, että hallitus suhtautuu julkisen talouden ongelmiin samalla vakavuudella, kun se omien sanojensa mukaan suhtautuu epidemian torjumiseen, Antero Laukkanen (kd.) sanoi. Hän hämmästeli sitä, että ennätyssuuresta rahanjaosta huolimatta hallitus on poistanut talousarviosta avustuksen vähävaraisille ruoka-apua jakaville yhdistyksille. – Jopa pääministerin kotikaupungin Tampereen kaduilla ruokajonot ovat kiemurrelleet ennätyspitkinä. Laukkanen ihmetteli myös valtiovarainministeri Vanhasen aiempia puheita oppositiopuolueiden epäyhtenäisistä talouslinjauksista ja muistutti keskustaa siitä, että puolueen omat linjaukset ovat hyvin erilaisia muihin hallituspuolueisiin verrattuna. Juttua päivitetty 7.10.2020 kello 12.50: Päivitetty tietoja eduskunnan käsittelyn etenemisestä.