Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pelkästään terveydenhuollossa tarvitaan lähes 200 miljoonaa suojamaskia vuodessa – "Näitä kuluu todella paljon”

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan, että ensimmäiset Suomessa valmistetut suu- ja nenäsuojaimet sekä hengityssuojaimet saadaan Suomessa käyttöön jo parin viikon kuluttua. Suomessa ei tällä hetkellä ole omaa hengityssuojavalmistusta, mutta suojista on huutava pula. – Realistisen toiveikas ajatuksemme on, että ensimmäiset suu-nenäsuojaimet saadaan käyttöön jo lähimmän parin viikon päästä, sillä niitä voidaan valmistaa Suomessa jo olemassa olevilla tuotantolinjoilla, alivaltiosihteeri Petri Peltonen sanoo. Hengityssuojaimien tuotannon käynnistäminen vie hieman pitempään, sillä niiden tuottamiseksi tarvitaan vielä ulkomailta tulevaa tuotantokoneistoa. Peltonen arvioi, että ensimmäiset hengityssuojaimet saadaan liikkeelle toukokuun puolivälin tienoilla. – Laitteet ovat jo tilauksessa. Toivottavasti ne saadaan Suomeen nopeasti, jotta tuotantolinjoja päästään pystyttämään, Peltonen sanoo. Hengityssuojaimien vaatimukset ovat suu-nenäsuojaimia tiukemmat vaadittavan korkeamman suodatuskyvyn takia. Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ilmoitti tiistaina valtion suunnitelmista vauhdittaa nimenomaan terveydenhuollossa tarvittavien suojien valmistusta. Tuotteista toinen on ammattilaisten käyttöön tarkoitettu suu-nenäsuojain eli kirurginen maski. Se on ohuesta suodatinkankaasta valmistettava nenän ja suun eteen tuleva kirurginen maski. Toinen on kuppimainen hengityssuojain, joka suodattaa haitallisia aineita paremmin kuin kirurginen maski. Suojaimia tarvitaan esimerkiksi tehohoidossa ja tilanteissa, missä altistumisriski on muuten suuri. Yli 500 000 joka päivä Ministeriössä on laskettu, että kirurgisia maskeja tarvitaan Suomessa terveydenhuollossa noin 500 000 kappaletta päivässä. Vaativamman tason hengityssuojaimia tarvitaan noin 50 000 päivässä. Se tarkoittaa, että maskeja tarvitaan viikossa lähes neljä miljoonaa kappaletta, kuukaudessa reilut 16 miljoonaa ja vuodessa lähes 200 miljoonaa kappaletta. – Epidemia kestää viikkoja, jopa kuukausia, joten näitä kuluu terveydenhuollossa todella paljon, Peltonen sanoo. Kumpaakaan tuotetta ei tällä hetkellä Suomessa valmisteta, mutta Peltolan mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton ja VTT:n kanssa on selvitetty, että Suomessa on jopa kymmeniä yrityksiä, jotka pystyvät aloittamaan tuotannon melko nopeasti. Lähiaikoina tuotannon on aloittamassa useampi yritys. Mitä ne ovat, Peltonen ei paljasta. – Yritykset itse kertovat lähipäivinä, kun ne ovat saaneet tuotannon käyntiin tai ovat pian tuotantoa aloittamassa, Peltonen sanoo. Yrityksiä on eri puolilla Suomea. Suu-nenäsuojainten ja hengityssuojaimien lisäksi tarvitaan myös muita suojavarusteita: visiirejä, suojaessuja ja muita tarvikkeita. Sosiaalitoimessa tarvittavat suojavarusteet eivät Työ- ja elinkeinoministeriön mitoituksiin kuulu. Niiden tarpeen ja kulutuksen arvioi Sosiaali- ja terveysministeriö. Myös näistä on huutava pula. Tarkat vaatimukset Suojia on monenlaisia, ja Suomessa eri tuotteiden valvonnasta vastaavat eri viranomaiset. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vastaa hoitohenkilökunnan käyttöön tarkoitettujen kirurgisten suu-nenäsuojien valvonnasta. Fimean tarkastajan Tuomo Aarnikan mukaan lääkinnällisiksi laitteiksi luokiteltavien kirurgisten suu-nenäsuojainten tuotanto voidaan Suomessa käynnistää melko nopeasti. – Jos valmistajat saavat käyttöönsä tarpeelliset materiaalit, kuukausi, puolitoista riittää tuotannon aloittamiseen, Aarnikka arvioi. Materiaaleilla on olemassa tarkat eurooppalaiset standardit, jotka tuotteiden on täytettävä. – Materiaalin on oltava riittävän suodattava. Samalla sen on päästettävä lävitseen ilmaa, jotta suojan käyttäjä voi hengittää, Aarnikka sanoo. Luokituksissa ja vaatimuksissa on otettava huomioon myös pisaratartunta eli suojan on estettävä mahdollisimman hyvin roiskeiden pääsy materiaalin läpi. Sen lisäksi, että tuotetta valmistavan yrityksen on täytettävä standardien asettamat vaatimukset, tuotteista on oltava tekniset piirustukset sekä dokumentoitavat testausmenetelmät ja -tulokset. – Valmistajan on pystyttävä osoittamaan, että tuote toimii kuten sen edellytetään toimivan ja että se on turvallinen. Tämän kaiken valmistaja voi toteuttaa itse tai käyttää apunaan konsulttia. Vastuu tuotteesta on kuitenkin viimeksi aina valmistajalla Sen jälkeen valmistaja ilmoittaa tuotteen markkinoille valmistumisesta vastuuviranomaiselle, kirurgisten maskien tapauksessa Fimealle. Ammattikäyttöön tarkoitetuista hengityksensuojista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. – Tuotteet tuodaan markkinoille valmistajan vastuulla. Valmistaja tekee Fimealle rekisteröinti-ilmoituksen. Mitään varsinaista tietyn viranomaisen erikseen antamaa myyntilupaa ei myönnetä, kuten lääkkeiden kohdalla, Aarnikka sanoo. Fimea kuitenkin valvoo markkinoille saatettuja laitteita ja voi vaatia tarvittaessa niihin muutoksia tai kokonaan poisvedettäväksi. Komissiolta suositus Suu-nenäsuojainten ja hengityssuojaiminen nopeaa markkinoille saantia helpottaa myös Euroopan komission antama suositus vaatimustenmukaista osoittamismenettelyä koskien. Tiettyjä kriittisiä tuoteryhmiä koskeva suosituksen myötä valmistajalla on mahdollisuus saada tuotteita markkinoille nopeutetulla menettelyllä. Siihen Fimea on antanut Suomessa kansallisen ohjeistuksen. – Tarkoitus on, että lainsäädäntö ja sen velvoitteet eivät ainakaan pitkittäisi turvallisten ja hyvien kriittisten tuotteiden markkinoille saantia, sanoo Aarnikka.