Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Mielenterveys on unohdettu hoivapalveluista puhuttaessa

Viimeaikainen julkinen keskustelu vanhusten hyvinvoinnista ja palveluista on keskittynyt perushoivaan ja hoitopalveluiden järjestämiseen. Vanhuudesta puhutaan lähinnä sairauksina ja taloudellisena rasitteena. Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin kysymykset puuttuvat keskustelusta kokonaan, vaikka näillä on erityisen suuri merkitys ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja avuntarpeen – ja samalla myös kansantalouden – näkökulmasta. Hyvä mielenterveys vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Vanhusten mielenterveyden tukeminen viivästyttää raskaiden hoivapalvelujen tarvetta – asia, jonka pitäisi vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Nyt ollaan tilanteessa, jossa vanhustenhoidossa ei puhuta mielenterveydestä eikä mielenterveyspuolella nähdä ikääntyneiden tarpeita. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuva kansallinen mielenterveysstrategia on mielenterveyspolitiikan ohjauksen väline tuleville hallituksille vuoteen 2030 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä on valinnut strategiaan viisi painopistettä. Muutoin varsin kattavassa strategialuonnoksessa ei yhtä merkittävää ja kasvavaa väestöryhmää mainita lainkaan. Ikääntyneiden mielenterveyden tukeminen ei ole päässyt strategian painopisteisiin, vaikka alkuperäisessä tehtävänannossa puhutaan kaikista ikäryhmistä ja elämänkulun nivelvaiheista. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan lähes 1,3 miljoonaa ja vuonna 2030 lähes 1,5 miljoonaa eli yli neljännes väestöstä. Kysymys on myös yhdenvertaisuuden periaatteesta. Mielenterveyspalveluiden suhteen ei tasa-arvo toteudu. Ikääntymiseen liittyvät muutokset, menetykset ja kriisit vaikuttavat mielialaan ja niillä on yhteys ikääntyneiden yleisimpiin mielenterveysongelmiin, masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Yksinäisyys on kaikenikäisten ongelma, mutta vanhuksilla kotiin eristäytymisen riski on suuri. Kun ongelmasta ei puhuta ääneen, se tarkoittaa valitettavan usein sitä, että asiaa ei tunnusteta olevan olemassa. Ikäihmisten tarpeiden sivuuttaminen mielenterveysstrategian painopisteissä ja mielenterveyden sivuuttaminen vanhuskeskustelussa herättää vakavan huolen, että tätä ryhmää ei oteta riittävästi huomioon seuraavan kymmenen vuoden mielenterveyspolitiikassa. Juuri sinä aikana, kun paineet ikäihmisten elinolojen ja palveluiden kehittämiselle ovat suurimmat. Mielellään -verkosto on ikääntyneiden mielen hyvinvointia edistävä ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn keskittyvä neljän valtakunnallisen järjestön yhteistyöelin. Anssi Kemppi, toiminnanjohtaja, Eläkeliitto ry Timo Kokko, toiminnanjohtaja, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry