Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kaksi Tampereen apulaispormestaria kertoo, miksi Tesomalle rakennetaan myös isompia asuntoja: Tavoitteena on monipuolinen ympäristö

Niilo Rautionmaa kritisoi (AL 5.4.) Tampereen Tesomalle sijoittuvaan asemakaavaan suunniteltuja määräyksiä. Kritiikin kärki on kirjauksessa, jonka mukaan vähintään 30 prosenttia asunnoista pitäisi olla perheasuntoja eli minimissään 60 neliöisiä kolmioita. Johtamamme lautakunnat sekä valmistelevat virkamiehet ovat pitkään pohtineet sitä, pitäisikö huoneistokokoa ohjata tarvittaessa asemakaavalla nykyistä vahvemmin. Toistaiseksi asuntojakaumaa on ohjattu kaavalla vain kaupungin omistamilla tonteilla ja tontinluovutusten yhteydessä sopimuksin. Vuoropuhelussa rakentajien edustajien kanssa on kiinnitetty huomiota uudistuotannon yksipuolisuuteen viime vuosina. Kaupungin tavoitteena on rakentaa monipuolisia, hyvinvoivia ja elinympäristöltään laadukkaita asuinalueita. Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys ovat keskiössä. Pyrkimyksenä on luoda ympäristöjä, joissa ei ole esimerkiksi vain pieniä asuntoja, vuokra-asuntoja tai kerrostaloasuntoja. Liika yksipuolisuus johtaa alueiden eriytymiseen ja tällaista segregaatiokehitystä on tarkoitus ehkäistä. Tesoma ei ole poikkeus. Kaupunki on kumppaneineen investoinut sinne valtavasti: hyvinvointikeskus, päiväkoti, koulu, palloiluhalli ja uusi jäähalli. Tesoman lähijunaseisaketta rakennetaan. Nämä investoinnit palvelevat erityisesti lapsiperheitä. Pienissä asunnoissa on tutkitusti nopea kierto. Suuremmat asunnot niiden joukossa luovat pysyvyyttä ja lisäävät sosiaalista sekoittuneisuutta. Tesomalla on toki vanhoja, edullisia perheasuntoja, mutta lapsiperheiden houkuttelemiseksi myös uudesta asuntokannasta on löydyttävä vaihtoehtoja. Parin viime vuoden aikana rakennetuista ja aloitetuista kohteista yli 90 prosenttia on yksiöitä tai kaksioita. Tampere tarvitsee pieniä asuntoja ja uusista huoneistoista suurin osa niitä onkin. Niin ikään on tärkeää pitää asuntojen hinta kohtuullisena mahdollistamalla riittävä tuotanto. Kokojakauman tarkkailu ja ohjaus eivät riskeeraa tätä tavoitetta. Kyse ei siis ole siitä, että pieniä asuntoja ei tarvittaisi, vaan siitä minne kokonaisuus huomioiden niiden tulee kulloinkin sijoittua. Jaakko Stenhäll (vihr) on apulaispormestari, asunto- ja kiinteistölautakunnan puheenjohtaja; Aleksi Jäntti (kok) on apulaispormestari, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja.