Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomalaisen pikaluistelun alennustila menee päävalmentajan piikkiin: harjoittelu kesällä oli yhtä junnaamista – ”Heikosti on mennyt”

Tennis ja Jarkko Nieminen . Alppihiihto ja Tanja Poutiainen sekä Kalle Palander . Yksittäisten huippujen lopettaminen paljasti lajeista sen, että uusia menestyjiä ei ollut kasvanut heidän varjossaan. Samaan synkkään joukkoon on liittynyt pikaluistelu. Pekka Koskelan ja Mika Poutalan jälkeinen aika on häivyttänyt suomalaisen pikaluistelun kauas kirkkaista valoista. Esimerkiksi Calgaryn maailmancupin kisassa mukana on yksi suomalaisluistelija. Samuli Suomalainen avasi kisaviikonlopun Suomen aikaa perjantain ja lauantain välisenä yönä luistelemalla 500 metriä aikaan 35,84 ja 1 500 metriä 1.46,78. Pikamatkalla Suomalainen oli B-ryhmän 27:s ja pidemmällä matkalla B-ryhmän 20:s. Siitä irtosi yksi maailmancupin piste. – Heikosti on mennyt, Suomen luisteluliiton urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen huokaa ja jatkaa: – Nyt on ensimmäinen talvi miesmuistiin, ettei suomalaisluistelijoita nähdä arvokisoissa. Keväällä 2018 Koskelan ja Poutalan ohella lopettivat myös Elina Risku ja Tommi Pulli . – Siitä syntyi ammottava aukko, ja se on isoin syy nykytilaan. Liikaa junnausta Hänninen löytää myös toisen syyn. – Maajoukkueen harjoittelu ei ole mennyt putkeen. Esimerkiksi viime kesänä se oli liian kovaa ja junnaavaa. Hännisen mukaan esimerkiksi Miro Puolakka on supersprintteri, Samuli Suomalainen 1 000 ja 1 500 metrin menijä, mutta mitään yksilöllisiä eroja ei harjoittelussa ollut. Tämä kaikki kaatuu päävalmentaja Peter Muellerin niskaan, jonka alaisuudessa on menty pian kaksi kautta. Kohujakin urallaan nostattanut amerikkalaisvalmentaja pestattiin keväällä Suomeen. Joulukuussa uutisoitiin, että Muellerin toimenkuvaa on muutettu, eikä hän käytännössä jatka päävalmentajana. Luisteluliitto kertoi tuolloin lähinnä vain sen, että tilanne maajoukkueen sisällä on tulehtunut, eivätkä luistelijat saa ääntään kuuluviin. Voiko tämän kauden heikon menestyksen laittaa Muellerin piikkiin? – Näin sen voi sanoa, Hänninen lausuu. Muellerin sopimus on katkolla maaliskuussa. Hän tuskin jatkaa päävalmentajana? – Näin se varmaan on. Joulukuun jälkeen 12 luistelijan maajoukkueesta lähinnä vain Antero Eskola on jatkanut harjoittelua Muellerin oppien mukaan. Muuten luistelijat ovat olleet Hännisen hyppysissä. Maajoukkuetusinasta Harri Levo treenaa erillään Pohjois-Amerikassa. Hänelläkään ei kaikki ole mennyt putkeen. – Treenikausi meni hyvin, mutta tulosta ei ole tullut. Hän on erikoistapaus: herkkä harjoittelun muutoksille. Naisissa tilanne on miehiäkin heikompi, ja maailmancup-tason luistelijoita pitää odottaa pitkään. Nuorissa on tulevaisuus Suomalainen, Eskola ja Puolakka ovat esiintyneet tällä kaudella maailmancupissa. Hännisen mukaan heillä kaikilla on mahdollisuudet nousta top 10 -luistelijoiksi, ainakin A-ryhmän vakionimiksi. Hänninen kuitenkin innostuu enemmän 2001 ja 2002 syntyneistä kiitäjistä. Hänen mukaansa Juuso Lehtonen , Laura Kivioja ja Tuukka Suomalainen ovat nimiä, jotka kannattaa painaa mieleen jo nyt. – Olen seurannut suomalaista pikaluistelua oman urani jälkeen jo 15 vuotta ja voin sanoa, ettei moisia lahjakkuuksia tule joka vuosi. Seuraavat talviolympialaiset kisataan vuonna 2022 Pekingissä. Synkähköstä nykytilasta huolimatta Hänninen uskoo, että sinne Suomi saa kohtuullisen joukkueen. – Keväällä pitää tiukasti miettiä ne ratkaisut, joilla tuo onnistuu. Yksi ratkaisuista on uusi päävalmentaja. Hakua ei ole vielä avattu, mutta täsmätiedusteluja on tehty.