Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on opiston uusi isäntä – Ahlman hyväksyi euron tarjouksen

Oriveden opiston tiloihin marssivat perjantaina iltapäivällä uudet isännät. Ahlmanin koulun säätiö on hyväksynyt paikkakunnalle syyskuussa perustetun kulttuuriosuuskunta Pro Oriveden euron tarjouksen opiston 3,5 hehtaarin maa-alueista ja noin 8 000 neliön toimitiloista. Viralliset kaupat pyritään tekemään heti, kun Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt perustetun osuuskunnan. Pro Orivesi pitää ensiarvoisen tärkeänä, että opiston tilat ja ympäristö pysyvät arvoisessaan kunnossa ja että siellä on myös orivesiläisiä hyödyttävää toimintaa. – Haluamme pelastaa sekä Ahlmanin säätiön että Oriveden kaupungin kasvot ja estää suurta rakennusmassaa ränsistymästä keskellä kaupunkia, sanoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Reijo Kahelin . ”Koulutus- ja kulttuuribrändi kiillotetaan” Osuuskunta haluaa tulevassa toiminnassaan kunnioittaa Oriveden opiston valtakunnallisesti tunnettua brändiä. – Haluamme ikään kuin kiillottaa opiston vahvan koulutus- ja kulttuuribrändin, mutta emme tavoittele sinne vanhaa kansanopistotoimintaa. Eri sivistysjärjestöjen kanssa yhteistyössä on tarkoituksena elvyttää opistolla lyhytkurssitoimintaa, sanoo Kahelin. Tiloja vuokraamalla mikä tahansa koulutus-, kulttuuri- tai sivistysjärjestö voi tuoda tarjontaansa Oriveden keskustaan. Luontomatkailukeskus opistolle? Oriveden opisto siintelee Kahelinin silmissä myös luontomatkailukeskuksen tyyssijana. – Esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu voisi sijoittaa sinne luontomatkailukeskuksen, ja Tampereen vuoden 2026 kulttuuripääkaupunkihakemuksessa vilahtaa luontokulttuuripääkaupunki – sehän voisi olla Orivesi. Itsenäisyyden juhlavuoden sadan luontohelmen joukkoon valittiin Orivedeltä Pukala ja Eräpyhä, ulkoilureitin laajennusta suunnitellaan Oriveden suuntaan ja Längelmävesikin on Reijo Kahelinin mielestä matkailullisesti täysin hyödyntämätön kohde. Tiloja tarjotaan myös kaupungille Osuuskunta haluaa tehdä yhteistyötä myös Oriveden kaupungin kanssa ja on valmis vuokraamaan toimitiloja esimerkiksi nuorisotiloiksi, sillä kaupungin nykyiset nuorisotilat kärsivät homevaurioista. – On syytä erikseen korostaa, ettei opiston tiloissa ole havaittu mitään sisäilmaongelmia, ja kiinteistöt toimivat täysillä opetuskäytössä vielä kesään 2018 saakka. Oriveden kaupunginhallitukseenkin kuuluvan Reijo Kahelinin mielestä opisto olisi oiva sijaintipaikka kaupungin elämänlaatupalveluille ilman kirjastoa. Tämä tarkoittaisi nuorisotoimen, kansalaisopiston, kulttuuritoimen ja liikuntatoimen asettumista taloksi. Hotelliyrittäjä kiinnostunut Kahelin markkinoi vain puolen tunnin päästä Tampereelta löytyviä täydellisiä taiteilija- ja ateljeetiloja, sataa opiskelija-asuntoa sekä täysin varusteltua laitoskeittiötä ravintoloineen. – Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Vuonna 2004 valmistuneesta Sointulan kiinteistöstä on ollut kiinnostunut yksi majoitusalan yrittäjä ja opiskelija-asunnot soveltuisivat mainiosti Oriveden kirjoittajalukion tai liikuntapainotteisen urheilulinjan opiskelijoille. Senioriasuminenkin on ollut esillä. Osuuskunnan tavoitteena on elvyttää myös Klemetin kesä -musiikkitapahtuma, kuorokilpailut ja musiikkileirit Klemetti-saliin. ”Ylläpitokustannuksia on liioiteltu” Kun Ahlmanin koulun säätiö on yrittänyt myydä opistokokonaisuutta, kiinteistömassan ylläpitokuluiksi on mainittu jopa 500 000 euroa vuodessa. – Puolen miljoonan vuosikulut tuntuvat täysin ylimitoitetuilta eikä 1,9 miljoonaksi arvioitua korjausvelkaakaan ole välttämätöntä tehdä välittömästi. Kaikkia tiloja ei ole tarpeen pitää koko ajan täydellä lämmöllä, joten tulevilla vuokratuotoilla on täydet mahdollisuudet ylläpitää kohdetta osuuskunnan voimin, arvioi Kahelin. Aivan ensimmäiseksi Reijo Kahelin aikoo syventyä EU:n maaseuturahaston Leader-tukihakemuksen laatimiseen. Tuki käytettäisiin osuuskunnan toiminnan käynnistämiseen eräänlaisena aloituspottina. Kiinteistö oy Oriveden Koulutie 5 käsittää 3,5 hehtaarin tontin sekä noin 8 000 neliötä toimitilaa viidessä eri rakennuksessa. 5 500 neliön päärakennus on toteutettu useissa osissa vuosina 1952, 1954 ja 1972. 1 200 neliön Suvanto on rakennettu 1949, noin 670 neliön Lampila 1968 ja yli 1 100 neliön Klemetti-rakennus 1972 (laajennus 1990-luvulla). 500 neliön Sointula valmistui vuonna 2004. Kiinteistöt ovat kaukolämmössä. Opiskelijoiden käytössä olleita asuinhuoneita on noin 100 ja päärakennuksessa on valmis laitoskeittiö ravintolatiloineen.