Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kyllä tämän vielä jaksaa – vai jaksaako?

Vesa Vanhalakka kuvaa Aamulehdessä (8.12.2019) hyvin todentuntuisesti Alzheimerin tautia sairastavan Aimo Jaaksin ja hänen puolisonsa Irman jo yli 60 vuotta kestänyttä yhteistä elämää. Heidän kaltaisiaan, muistisairauden yhdessä jakavia aviopareja, on Suomessa lukematon määrä. Alzheimerin tauti on sairaus, jonka vaikutukset eivät rajaudu ainoastaan sitä sairastavaan henkilöön. Muistisairauden edetessä vähitellen heikentyvä toimintakyky vaikuttaa myös muistisairaan kanssa asuvan omaisen elämään. Heikentyvä toimintakyky aiheuttaa kasvavaa huolta myös yksin elävän muistisairaan toisella paikkakunnalla asuvan omaisen elämässä. Läheisten epätietoisuus ja huoli muistisairaan selviytymisestä kasvaa sairauden edetessä päivä päivältä. Toisaalta muistisairautta sairastavia asuu paljon myös yksin, ilman yhtään läheistä, omaista tai ystävää. Etenkin heidän kohdallaan Irma Jaaksin esiin nostama huoli muistisairaan jättämisestä yksin kotiin on todellinen. Kotiin ”unohtuminen” ei ole vain inhimillisesti katsottuna väärin, se voi olla myös suuri turvallisuusriski niin muistisairaalle itselleen kuin hänen ympärillään asuville henkilöille. Tukeakseen muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumista niin kotona kuin erilaisissa hoitopaikoissa, Hoitotyön tutkimussäätiö julkaisee vielä tämä vuoden aikana hoitosuosituksen lääkkeettömien menetelmien käyttämisestä muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukena. Vastatakseen muistisairaan asumisjärjestelyjen aiheuttamaan haasteeseen, Hotus on kehittänyt yhteistyössä Muistiliiton, paikallisten muistiyhdistysten, muistisairaiden ja heidän läheistensä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa puheeksi ottamisen työkalupakkia Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittamassa Muistava-hankkeessa. Pakkiin kuuluvien ja valtakunnallisesti käyttöön otettavien työkalujen on tarkoitus toimia muistisairaan asumistilanteen puheeksi ottamisen tukena muistisairaan sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Pakin työkaluihin sisältyy myös lomake, jonka avulla muistisairas voi ilmaista oman tahtonsa ja toiveensa tulevasta asuinmuodostaan. Asumistilanteen puheeksi ottaminen on askel kohti muistisairaiden oikeutta saada asua paikassa, joka on heille ja heidän läheisilleen tarkoituksenmukainen ja turvallinen. Tämä ei aina tarkoita muuttoa pois kotoa, vaan yhtä lailla kotiin tuotavien palveluiden ja kotona tehtävien muutostöiden tekemistä. Hankkeen aikana saamamme viesti hankkeen eri toimijoilta päättäjille kuitenkin on, että Suomessa on tarvetta vaihtoehtoisille asumismuodoille, jotka vastaavat muistisairaiden tarpeita. Asumispaikkoja tulee myös olla riittävästi tarjolla. Jokaisella meillä tulee olla mahdollisuus elää aktiivista ja laadukasta elämää sairaudesta huolimatta. Kirjoittajat ovat tutkijoita Hoitotyön tutkimussäätiössä.