Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Jättipitkiä asuntolainoja otetaan nyt ennätyksellisen paljon – Katso, millainen korkopotti kertyy 30 vuoden lainalla

Kotitaloudet ovat innostuneet pitkistä asuntolainoista. Yli 29 vuotta pitkien lainojen osuus uusista asuntolainanostoista oli lokakuussa huipussaan. Suomen Pankin mukaan lokakuussa uusista lainoista seitsemän prosenttia oli pituudeltaan yli 29 vuotta. Vuosi takaperin osuus oli vain kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Leena Mörttinen kuvaa muutosta merkittäväksi. – Hyppäys vuoden takaiseen on voimakas. Tasaisesti pidentyvät laina-ajat ovat huolenaihe, Mörttinen sanoo. Pitkien lainojen keskimääräinen pituus oli 31 vuotta ja 11 kuukautta. Kaikkien uusien lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 20 vuotta ja 9 kuukautta. Vielä vuonna 2015 pituus oli alle 19 vuotta. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo, että pitkään lainaan turvaudutaan usein sen takia, että sen avulla voidaan pienentää kuukausittaista maksurasitusta. Samaa sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus . – Pieni osa lainanhakijoista keskittyy pienentämään kuukausikulut niin pieneksi kuin mahdollista, sanoo Brotherus. Lue myös: Pankit tarjoavat asuntolainoja jopa 45 vuoteen asti – Laskimme, onko jättipitkää lainaa järkeä ottaa: Näin valtava korkopotti loppulaskuun kertyy Vain harkiten Esimerkiksi Aito Säästöpankissa 30-vuotisia lainoja tehdään toimitusjohtaja Pirkko Ahosen mukaan jonkin verran, mutta vain harkiten hyvän maksukyvyn asiakkaille. Näissä tilanteissa rahoitusratkaisu on pääsääntöisesti sellainen, että 30 prosenttia asunnon hankintaan otetusta lainasta maksetaan jo 10 ensimmäisen vuoden aikana. – Pitkä laina-aika ei tarkoita olematonta lyhennysohjelmaa, Ahonen sanoo. Ahosen mukaan asiakkaan oman talouden kannalta lainan ensimmäiset 10 vuotta on suurin riski, koska lainamääräkin on silloin suurin. – Pidämme huolta, että laina lyhenee riittävää vauhtia, vaikka laina-aika olisi pidempi, sanoo Ahonen. Eroja kuukausierissä Laina-ajan pituuden vaikutuksen kuukausierään näkee Kärkkäisen tekemästä laskelmasta. Siinä on verrattu 200 000 euron annuiteettilainan kuukausierää 20 ja 30 vuoden laina-ajoilla. Korko on 0,72 prosenttia, mikä oli lokakuussa uusien asuntoluottojen keskikorko. 20-vuotisen lainan kuukausierä on 895 euroa ja pitkän lainan 618 euroa. Eroa on 277 euroa kuukaudessa pitkän lainan eduksi, mutta lisäksi on huomioitava laina-ajan kokonaiskorko. Pitkässä lainassa kokonaiskorko on 22 437 euroa, kun se 20-vuotisessa on 14 805 euroa. Sääntely ohjaa Kärkkäinen sanoo olevan mielenkiintoista nähdä, miten lainatrendi kehittyy. – Pitkät lainat tulevat jonkin verran lisääntymään, mutta pysyvät edelleen marginaalissa, Kärkkäinen sanoo. Iso kysymysmerkki kehityksen kannalta on se, mitä tapahtuu sääntelyn suhteen. Valtiovarainministeriön työryhmä on ehdottanut, että enimmäisvelkasuhde eli kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 450 prosenttia kotitalouden bruttotuloihin verrattuna, ja asuntoluoton takaisinmaksuaika korkeintaan 25 vuotta. Työryhmän puheenjohtajana toiminut Mörttinen sanoo, että rajoitteita ehdotettiin, koska takaisinmaksuaikojen pidentymisen trendi näyttää vahvistuvan. – Jos tilanteen annettaisiin vain jatkua, olisi sitä vaikea myöhemmin vaikea pysäyttää ja kääntää, Mörttinen sanoo. Painetta kotitalouksien velkaantumisen rajoittamiseen tulee myös Euroopan järjestelmäriskikomitealta, joka viimeksi syyskuussa suositteli laina-ajan rajoittamista. – Suositus on päällä. Se edellyttää meiltä toimenpiteitä, Mörttinen sanoo. Hän korostaa, että työryhmän esittämä enimmäismaksurajoite sallii tarvittaessa mahdollisuuden lainan uudelleen neuvotteluun pankin kanssa. Kymmeniä lausuntoja Mörttisen mukaan hallituksen esitys velkaantumisen hillitsemiskeinoista pyritään antamaan ensi vuoden aikana. Työryhmän ehdotuksista annettiin määräaikaan mennessä 45 lausuntoa. Esimerkiksi Rakennusteollisuus vastustaa enimmäisvelkasuhteen sääntelyä esitetyssä muodossa. Järjestö pitää laina-ajan 25 vuoden enimmäispituutta liian lyhyenä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rakennusteollisuuden mukaan liian kireän sääntelyn riskinä on asuntotuotannon hiipuminen. Lausunnon mukaan esitys velkakatosta johtaisi siihen, että osa keskituloisistakin kotitalouksista putoaisi pois omistusasuntomarkkinoilta kasvukeskuksissa. Helsingin yliopiston professori Antti Ripatti toteaa lausunnossaan, että luotonmäärään tähtäävän kontrollisin sijasta välineitä tulisi kehittää siihen suuntaan, että niillä vaikutetaan luoton tarjontaan, luoton hintaan. Suomen Vuokranantajien mukaan 450 prosentin enimmäisvelkasuhde on liian kireä. Samaa mieltä ovat muun muassa Finanssiala ja Nordea. Nordea nostaisi enimmäisvelkasuhteen rajan 500 prosenttiin. Suomen hypoteekkiyhdistys jakaisi velkakaton kolmeen tasoon. Ensiasunnonostajille katto olisi 500 prosenttia, asunnonvaihtajille 450 prosenttia ja asuntosijoittajille 400 prosenttia. Fine katsoo, että 450 prosentin raja ei riittävästi huomio luotonhakijan varallisuuden vaikutusta velanhoitokykyyn. Samaa mieltä on EK. EK:n mukaan sääntely vaikeuttaisi nuorten ensiasunnon hankintaa. Saman huolen esittää Kuluttajaliitto. Finanssialan mukaan ehdotettu velkakatto kiristäisi lainojen saatavuutta. Asuntolainojen enimmäispituuden sääntelyä pankkeja edustava Finanssiala ei pidä tarpeellisena. Oikeusministeriö korostaa, että kuluttajille tulisi olla mahdollisuus saada tarpeellista joustoa asuntoluoton takaisinmaksuun erilaisissa elämäntilanteen muutoksissa. Useat lausunnonantajat toteavat, että positiivinen luottorekisteri on oltava käytössä ennen kuin velkakatto otetaan käyttöön.