Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Säätiöt kanavoivat yksityisen rahan maailman parhaaksi

Säätiöt ja rahastot ovat olennainen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Tänään vietetään koko Euroopassa Säätiöpäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa yksityisten säätiöiden roolista yhteiskunnallisen hyvän rakentamisessa. Kotimaisen säätiökentän muodostaa monipuolinen kirjo ammattimaisia tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin rahoittajia ja vaikuttavia toimijoita. Ne voivat reagoida yhteiskunnallisiin muutospaineisiin nopeasti ja joustavasti. Vapaina toimijoina säätiöt voivat tarjota yksityisistä intresseistä ja poliittisista näkökohdista riippumatonta tukea, jonka suuruus vuonna 2018 oli puoli miljardia euroa. Uusi säätiösukupolvi haluaa aktiivisen toimijuuden lisäksi tehdä yhteistyötä niin säätiökentän sisällä kuin muunkin yhteiskunnan kanssa. Säätiöt ovat verojen jälkeen tärkein kanava, jota pitkin yksityinen omaisuus voi tehdä hyvää koko yhteiskunnalle. Apurahasäätiöt noudattavat lakia, ja lisäksi Säätiöt ja rahastot ry:hyn kuuluvat säätiöt toimivat yhdessä sovittujen vastuullisuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Ammattimaisina toimijoina niiden jakama rahoitus perustuu yhteiskunnan eri osa-alueiden syvälliseen tuntemukseen ja vuorovaikutukseen näiden kanssa. Joustavaa toimintaa ja tutkittuun asiantuntijatietoon pohjaavaa rahoitusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan: maailma muuttuu nopeaan tahtiin, ja viheliäiset ongelmat uhkaavat heikentää ihmisen ja muiden lajien elinolosuhteita radikaalisti. Säätiöt eivät kuitenkaan voi toimia pelkästään maailman muutoksia seuraten, vaan niitä sitovat säädekirjat, joissa säätiön tarkoitus on kuvattu. Tyypillisesti apurahasäätiöiden oma toiminta on vähäistä tai ainakin näkymätöntä muun yhteiskunnan kannalta – oma näkymättömyys on ollut myös arvo, sillä pääosassa ovat apurahan saajat, rohkeat ja luovat tieteen, taiteen ja hyvinvoinnin tekijät. Toiminnan resursoinnin puute on osittain myös johtanut dialogin vähäisyyteen sekä säätiöiden kesken että säätiöiden ja muun yhteiskunnan välillä. Näkymättömyys on myös voinut pitää yllä vääriä käsityksiä säätiöiden toimintaperiaatteista. Tulevaisuutta leimaa ennakoimattomuus. Jotta saamme vapautetuksi kaiken sen positiivisen muutoksen potentiaalin, joka säätiöissä piilee, tarvitaan enemmän avointa dialogia säätiöiden, rahastojen, järjestöjen ja muiden yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä. Uusi säätiösukupolvi haluaa aktiivisen toimijuuden lisäksi tehdä yhteistyötä niin säätiökentän sisällä kuin muunkin yhteiskunnan kanssa. Vain dialogia syventämällä säätiöiden varat saadaan parhaiten vastaamaan koko yhteiskunnan ja maailman tarpeisiin. Anna Herlin on Tiina ja Antti Herlinin säätiön kehitysjohtaja, Minttu Jaakkola Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimusjohtaja ja Kalle Korhonen Koneen Säätiön tiedejohtaja.